Kyselytutkimus: Näillä ominaisuuksilla pärjäät työelämän murroksessa

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan digitalisaatio on jo vaikuttanut työpaikkojen toimintaan sekä omaan toimenkuvaan ja työtehtäviin reilusti yli puolella suomalaisista. Työelämän murroksessa pärjääminen vaatii kyselytulosten perusteella erityisesti valmiutta muutokseen, joustavuutta ja oppimiskykyä. Tarvittavien taitojen kehittäminen on niin työntekijöiden kuin työnantajienkin vastuulla.

Asiantuntijapalveluita tarjoavan Azets Insight Oy:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset työssäkäyvät uskovat työelämän murroksessa vaadittavan työntekijöiltä eniten valmiutta muutokseen. Yli puolet vastaajista (56 %) valitsi tämän ominaisuuden viiden tärkeimmän joukkoon. Seuraavaksi tärkeimpinä ominaisuuksina nähtiin kyky kehittyä ja kehittää itseään (53 %), digitaaliset taidot (52 %), joustavuus ja mukautuvaisuus (49 %) sekä oppimiskyky (48 %). Yleisesti ottaen naiset pitivät näitä ominaisuuksia miehiä tärkeämpinä.

- Tällaisia taitoja on hyvin luontevaa pitää tärkeinä työelämän murroksesta ja digitalisaatiosta puhuttaessa. Hieman yllättäen sen sijaan esimerkiksi oman työn johtamista ja vaikkapa organisointikykyä ei pidetty niin merkittävässä roolissa, pohtii Azets Insight Oy:n toimitusjohtaja Ulla Nikkanen.

Pienemmissä organisaatioissa toimivat pitivät muita useammin luovuutta ja kykyä nähdä mahdollisuuksia työelämän murroksessa vaadittavina kykyinä. Yrittäjät korostivat edellisten lisäksi myös pitkäjänteisyyden ja myyntitaitojen merkitystä.

Muutosvalmiuden kehitys on johtajien käsissä

Vaikka valmius muutokseen koettiin tärkeimmäksi taidoksi työelämän murroksessa, vain kaksi kolmesta näin ajatelleesta koki tämän taidon omaavansa. Tulos ei sinänsä yllätä Nikkasta.

- Muutos rikkoo aina jollain tavalla totuttua ja on selvä, että toiset ihmiset ovat siihen luonnostaan valmiimpia kuin toiset. Yrityksissä saattaa olla myös muutosähkyä, jos on käyty läpi useita perättäisiä negatiivisia muutoksia, esimerkiksi yt-neuvotteluita.

Oikeanlaisella muutosjohtamisella työnantaja voi tukea henkilöstöään muutostilanteissa ja näin kehittää työntekijöiden muutosvalmiutta.

- Muutoksen voi aina nähdä myös mahdollisuutena, ja digitalisaatioon liittyvät muutokset ovat lähtökohtaisesti positiivisia työntekijöiden näkökulmasta. Hyvä muutoskokemus saadaan aikaan avoimella keskustelulla ja henkilöstöä osallistamalla, Nikkanen vinkkaa.

Digitaidoissa työpaikka on koulun penkki

Nikkanen pitää hieman hälyttävänä sitä, että digitaalisten taitojen merkitystä korostaneista vastaajista ainoastaan puolet koki omaavansa kyseisen ominaisuuden.

- Digitaalisten taitojen kehittämisen ei sinänsä pitäisi olla vaikeaa, koska usein kysymys on erilaisten työkalujen ja järjestelmien ymmärryksestä ja hallinnasta. Perustaidot voi oppia koulun penkillä, mutta jokaisella organisaatiolla on omanlaisensa käytännöt ja prosessit. Ne opitaan työssä.

Toki innon ja kiinnostuksen digitaitojen opetteluun pitää lähteä työntekijästä itsestään. Nikkanen kannustaa olemaan itse aktiivinen ja tuomaan esiin halunsa kehittyä.

- Tässä erilaiset työkiertosysteemit ovat oivallisia. Meillä Azetsilla henkilöt ovat siirtyneet talon sisällä täysin toisenlaisiin tehtäviin ihan pysyvästikin, kun ovat halunneet muutosta omaan työnkuvaansa.

Digitaalisten taitojen kehitystarpeen kohdalla ei pidä vedota ikäasioihin. Vaikka yli 50-vuotiaat vastaajat kokivatkin omaavansa digitaitoja keskimääräistä vähemmän, myös alle nelikymppisistä vastaajista kolmasosa oli sitä mieltä, ettei omaa kyseistä ominaisuutta.

- Työn murroksessa vaadittavien ominaisuuksien kehittämiseen tarvitaan entistä enemmän yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä, riittäviä investointeja osaamisen kehittämiseen ja innostavaa johtamista.

Vinkkejä työn murroksessa luovimiseen:

1. Suosi avointa keskustelua ja osallista henkilöstö.

2. Koulussa aikanaan saadut perustaidot eivät riitä. Tarjoa tapoja omaehtoiseen oppimiseen töissä ja vapaa-ajalla.

3. Digitaidot eivät ole ikäkysymys, kiinnostus lähtee itsestä.

--

Kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2020 verkkokyselynä ja siihen vastasi 1000 työelämässä olevaa, 18–64-vuotiasta suomalaista. Kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8%-yksikköä suuntaansa. Kyselytutkimuksen tilasi Azets Insight ja sen toteutti YouGov Finland.

Lisätiedot:

Ulla Nikkanen

ulla.nikkanen@azets.com

puh. 040 522 9091