Miksi apteekkien kannattaa ottaa palveluiden digitalisaatio vakavasti?

Kari Paukkeri 16.8.2018

Olen ollut mielestäni onnekas, sillä olen (pääasiassa sattumien kautta) päässyt viettämään suurimman osan aikuiselämästäni liiketoiminnoissa, joita perustellusti voidaan pitää digitalisaation tai digitaalisuuteen siirtymisen eturintamana.

Vastavalmistuneena 1980-luvun lopulla työurani alkoi Nokialla, jossa silloin harjoiteltiin matkapuhelinten valmistusta. Jotkut varmaankin muistavat kahden tiiliskiven kokoisen raahattavan juppi-NMT-puhelimen. Yleistä hilpeyttä herätti silloisen toimitusjohtajan paikallislehdelle antama haastattelu, jossa hän totesi matkapuhelinten olevan pian niin yleisiä, että jopa useilla kotirouvillakin olisi sellainen.

Vain muutama vuosi myöhemmin 1997 Nokian USA:n uusien digitaalisten bisnesten vetäjänä suunnittelimme Kommunikaattorin ohella Mother-koodinimellä (!) uutta palvelupuhelinta. Tuota kosketusnäytöllistä, erilaisia hyödyllisiä palveluita sisältävää puhelintyyppiä kutsutaan nykyisin älypuhelimeksi ja palveluita applikaatioiksi. Tuossa vaiheessa yrityksessä päädyttiin erillisellä näppäimistöllä varustettuun malliin koska kosketusnäyttö katsottiin liian hankalaksi käyttää.

Nokialta tie vei Seattleen rakentamaan satelliittiyhteyksiin perustuvaa digitaalisten palveluiden globaalia Teledesic-verkkoa, jonka avulla esimerkiksi terveydenhuoltoa ja pelastuspalveluita voidaan toimittaa minne tahansa maailmassa reaaliajassa. Muuan Bill Gates oli yksi sijoittajista tuossa hankkeessa.

Seuraavaksi kiinnostus veti lääketieteen pariin ja hankkeeseen, jossa kehitettiin uusia aihioita lääkkeille ja diagnostiikkaan yhdistämällä populaation pitkän ajan fenotyyppitietoa geenianalyyseihin. Geenitiedon tuottamiseen ja biologisten prosessien ymmärtämiseen - madoista, kärpäsistä ja kaloista ihmiseen - käytettiin samoja digitaalisia menetelmiä ja algoritmeja, joita tietokoneita ja telekommunikaatiota varten oli kehitetty aikaisemmin. Kuten tiedämme, suurin osa nykyisin kehitteillä olevista ja julkaistavista lääkkeistä on kehitetty digitalisaation keinoin. Digitalisaatio tuottaa yhä toimivampia lääkkeitä ja diagnostiikkaa, parempaa ymmärrystä taudeista ja huomattavasti parempia hoitotuloksia ja elämänlaatua.  

Nykyisessä työssäni Remomedillä suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia palvelualustoja, joiden avulla apteekit osallistuvat aktiivisesti parempien hoitotulosten ja elämänlaadun tuottamiseen. Samalla rakennamme suomalaista vientituotetta.

Digitalisaatio – kuka, milloin ja mitkä ovat askeleet?

Vastaus kysymykseen ei valitettavasti ole yksinkertainen. Yleisellä tasolla digitalisaatiokehitystä tapahtuu koko ajan myös terveydenhuollossa. Yksittäisen yrityksen mietittäväksi kuitenkin jää miten MINÄ digitalisoin palveluni siten että se hyödyttää minua ja asiakkaitani.

Konsulttien usein esimerkkeinä käyttämien Googlen tai Facebookin perustat ja yrityskulttuurit ovat rakentuneet digitaalisuuden ympärille yritysten alusta alkaen. Yritysten dna on 100% digitaalista transformaatiota ilman historiaa digitaloutta edeltävältä ajalta – tästä, ja monesta muustakin syystä ne eivät sovi malliksi apteekeille. On kuitenkin olemassa yleispäteviä askelia, joita pienten ja suurten yritysten on otettava tiellä digitalouteen.

Ihan aluksi palautetaan mieliin mitä digitaalisuus pohjimmiltaan on: Jokaisen äänen, kuvan, videon, asiakirjan, tapahtuman, sijainnin, ajan ja mittauksen käännös ja esitys koneellisesti luettavaan ja käsiteltävään muotoon.

Miten digitaalisuus sai alkunsa ja mikä sai sen yleistymään räjähdysmäisesti? Steve Case, amerikkalainen yrittäjä, investoija ja yhden varhaisen internetyhtiön America OnLinen entinen toimitusjohtaja puhuu internetin kolmesta kehitysvaiheesta:

Internet 1.0 oli sähköisten laitteiden ja yhteyksien, internetin selkärangan rakennusvaihe. Tämän vaiheen tekijöitä olivat ja edelleen ovat IBM, Nokia, Cisco, Dell ja muut vastaavat tekno-yritykset, jotka myyvät laitteita, tarvikkeita ja palveluita joilla ylläpidetään fyysistä bittien tieverkostoa, internettiä.

Seuraavaksi tuli Internet 2.0. Syntyi uudenlaisia yrityksiä ja tuhansittain optiomiljonäärejä. Parhaimpina esimerkkeinä Facebook, Google ja Amazon – yritykset joiden liiketoimintamalli täysin perustuu internetin käyttöön. Nämä kasvukoneet todella osaavat digitaalisuuden sen kaikissa muodoissa ja monet ovat liukuneet muille aloille, myös lääkkeiden vähittäiskauppaan. Heillä on käytössään lähes rajattomat kassavarat kasvua vauhdittamaan.

Elämme tällä hetkellä Internet 3.0 - tai Internet kaikkialla - vaihetta. Internet-pohjaiset liiketoimintamallit yleistyvät kaikilla aloilla ja käytännössä pakottavat kaikki yritykset uudistumaan digitalisaation ehdoilla. Varsinkin vaiheen kaksi yritysten kohdebisnekset ovat todellisessa vaarassa jäädä kehityksen jalkoihin.

Internet kaikkialla on uusi normaali ja tapa toimia.

On sanomattakin selvää, että kolmannen vaiheen – internet kaikkialla - vaikutukset ovat paljon suurempia kuin mitä Internet 1.0 ja 2.0 saivat aikaan. Käsillä oleva muutos ei ainoastaan synnytä uusia yrityksiä ja liu’uta yrityksiä uusille aloille, vaan kaikki nykyiset liiketoimintamallit muuttuvat digiajan kuluttajien tarpeiden ja tottumusten muutoksen seurauksena. Pari esimerkkiä (googlettamalla löytyy lukuisia):

• Digitaalikamerat: Edesmenneen valokuvausalan mahtiyhtiön Kodakin johto oli loppuun asti sitä mieltä, että kuvaajat eivät koskaan hyväksy digitaalista valokuvausta koska digitaalisten kameroiden resoluutio ei ole riittävän hyvä. Kodak oli kemianyhtiö, jonka liiketoiminnan lopettivat japanilaiset sähköinsinöörit ja Mooren-laki (transistorien lukumäärä halvasti toteutettavissa mikropiireissä kaksinkertaistuu noin kahden vuoden välein). Nyt jokaisella meistä on korkearesoluutioinen, internettiin kytketty kamera aina mukana.
• Taksiliikenne: Perinteisen taksiliikenteen idea on kuljettaa maksava asiakas paikasta A paikkaan B vakiohintaan siten, että palvelun saa joko menemällä taksitolpalle tai soittamalla puhelun taksikeskukseen, josta lähetetään kuljetus noutamaan asiakasta lisämaksua vastaan. Kaikki on nyt toisin ja taksiyrittäjät ovat joko lopettaneet tai ryhmittyneet suuremmiksi kokonaisuuksiksi - ja rakentaneet pikavauhtia digitaalisen palvelualustan. Palveluiden myynti tapahtuu applikaatioiden kautta ja asiakas päättä mitä, missä, milloin ja paljonko maksaa.

Muita digitalisaation peruutamattomasti muuttamia aloja ovat pankkitoiminta, videovuokraus, vaatteiden vähittäismyynti, matkustaminen, pelit ja viihde jne.

Apteekit - mitä voi tehdä ja mistä kannattaa aloittaa (jos ei ole jo aloittanut)?

• Hyväksy väistämätön: On turvallista olettaa, että digitaalisuus muuttaa perustavanlaatuisesti myös apteekkien palvelutoimintaa. Älä odota, rationalisoi tai jätä huomiotta.
• Tutki liiketoimintaasi digilasien läpi: Ota etäisyyttä päivittäisiin rutiineihin, poistu mukavuusalueeltasi ja kysy itseltäsi mitä mahdollisuuksia (ja uhkia) nykyiselle liiketoiminnallesi digitalisaatio tuo. Ota parikymppiset työntekijäsi yhteen ja kuuntele heitä. He ovat ensimmäinen sukupolvi, joka on kasvanut digitaalisuuteen ja katsovat maailmaa hyvin erilaisten linssien läpi.
• Investoi digitaalisen palvelun ratkaisuihin ja kokeile rohkeasti: Vain kokeilemalla ja tekemällä oppii ja kehittyy. Älä odota, että muut tekevät sen puolestasi sillä he ovat luultavasti jo miettimässä miten kaappaisivat osuuden liiketoiminastasi digitaalisin keinoin.
• Ole kärsivällinen ja määrätietoinen: Se mikä tänään tuntuu pienimuotoiselta, marginaaliselta tai tarpeettomalta voi huomenna pelastaa bisneksesi. Oppimisaikaa et voi myöhemmin ostaa rahallakaan.
• Kehitä joukkuettasi ja ole muutoksen veturi: Tiimisi kulttuuri, muutoksenhallinta, osaaminen ja taidot ovat osa digitalisaatiota. Huippuvalmentaja Jukka Jalosen mainos-slogania lainaten: ”Ole koutsi, älä pelikaveri”. Suurin osa tiimin jäsenistä ymmärtää mistä on kyse mutta varaudu panostamaan ihmisiin, jotka työllistävät muutoksessa enemmän kuin haluaisit.

Pysy kanavalla. Seuraavassa kirjoituksessa kerrotaan mitä palveluiden digitaalisoiminen käytännössä tarkoittaa apteekkimaailmassa.

Kari