Check-työkalulla otetta ergonomiaan

Check-työkalu toimii potilassiirtotilanteissa - kuin röntgen. Se on käytännön työkalu, joka läpivalaisee työtilanteet. Oman työnsä voi nähdä uusin silmin: miten ergonomia toimii, muistetaanko ja osataanko apuvälineitä käyttää.

Check–työkalu on otettu käyttöön Turun sairaalapalveluiden kuntouttavassa osastoryhmässä, Kaskenlinnan sairaalassa, ylihoitaja Terhi Painilaisen ja lähihoitaja, ergonomiayhdyshenkilö Satu Kanasen johdolla. Kuntouttavalla otteella hoidetaan ikäihmisiä, jotka ovat sairaalahoidossa esimerkiksi murtuman tai aivoverenkiertohäiriön jälkeen.

”Kun ollaan kuntoutusosastolla, ergonomiakin tarkoittaa sitä, että hoitaminen aktivoi kuntoutujaa, mutta sellaisella tavalla, ettei se kuormita henkilöstöä”, Painilainen kuvaa.

Kanasen innostus ergonomiaan syntyi omasta kokemuksesta: hän loukkasi selkänsä ja oivalsi, miten tärkeitä oikeat työasennot ovat. Hänen johdollaan on tehty paljon ergonomiatyötä jo aiemmin. Uusi työkalu tarkoittaa mahdollisuutta tarttua asiaan systemaattisesti. Turussa Check-työkalun käyttöön on räätälöity oma tapa eli lähdetty etenemään osa-alue kerrallaan.

”Check-työkalu tuo struktuurin siihen, että on työväline edetä pala palalta.”

Työkalu sisältää erilaisia osioita päivittäisistä toiminnoista. Yhden kuukauden satsaus voi olla se, että työyhteisössä arvioidaan, miten potilasta avustetaan vuoteessa. Seuraavan kuukauden aihe voi olla kävelyn ohjaus.

”Tämä jaottelu on todella hyvä. Kun aikaa ei ole paljon, voi olla vaikka tunnin osastokokous, niin siinä pystyy yhdellä kerralla pureskelemaan yhden asian.”

Ensimmäinen arvio: siirrot sängystä tuoliin

Kaskenlinnassa tartuttiin ensimmäisenä osiona sängystä tuoliin avustamiseen, siirtotyöhön, joka kuormittaa työntekijää helposti. ”Sehän on mieletön määrä, mikä näitä avustamisia tehdään päivittäin ja kuinka paljon jo yksi hoitaja tekee”, Satu Kananen sanoo.

Check-työkalun kanssa analysoidaan ja kirjataan, minkä kuntoisia potilaat ovat ja kuinka usein avustamistilanteita on. Tehdäänkö siirtymisissä avustaminen aina turvallisesti? Jos on apuvälineen, kuten liukulaudan, vyön tai kolmioraudan tarvetta, onko niitä käytetty? Listattujen asioiden summaaminen näyttää kokonaisuuden: vihreä väri kertoo, että asiat ovat hyvin. Punainen ja keltainen kertovat, että parantamista riittää.

Kananen kertoo, että ensimmäisen vaiheen jälkeen kokoonnuttiin tekemään yhteenvetoja. Osalta tietoja vielä puuttui. Hän katsoo, ettei kyse ole sinänsä muutosvastarinnasta, pikemmin siitä, että ihmiset lähtevät mukaan eri tahtiin.

Yllättäviä tuloksia

Osastot olivat saattaneet luulla, että kaikki on hyvin ja asiat osataan.

”Osa ergonomiavastaavista sanoi, että Check-työkalun käyttö oli hyvin herättävää. Se pisti ajattelemaan asioita, mitkä eivät olleet tulleet mieleenkään”, Kananen kertoo.

Kun toimintatavat ja apuvälineiden käyttö analysoitiin järjestelmällisesti, osastolla saatettiin huomata, että vihreän sijaan lopputulos meneekin punaiselle tai keltaiselle. Kaikkea ei vielä osattukaan.

”Työkalu avasi silmiä katsomaan asiaa eri tavalla”, Kananen sanoo.

Ensimmäisen vaiheen jälkeen osastot tekevät nyt toimintasuunnitelmat, joilla käytäntöjä muutetaan. Yhdessä voidaan miettiä, mikä olisi hyvä avustamismenetelmä tässä kohtaa ja mitkä olisivat sopivia apuvälineitä.

Hyötyjä myös johtamiseen

Painilainen kertoo, että monesti hoitotyön johtamisen kannalta on vaikea tietää, mitä apuvälineitä osastoilla tarvitaan ja mitä tulisi hankkia. –Tämän työkalun kautta saa tietoa, mikä kentän tilanne oikeasti on. Mitä siellä on riittävästi, mitä puuttuu ja minkälaisista tilanteista syntyy kuormitusta.

Kanasen mukaan etuna on myös se, että saadaan yhteisiä pelisääntöjä, miten toimia tietyntyyppisten potilaiden kanssa. Osastojen ergonomiavastaavat voivat toimia muutosagentteina. Ajatus on silti, että mukana on useampi ihminen tekemässä arviota siitä tietystä hoito- tai avustamistilanteesta.