​Asuntokuplaa ei ole Suomessa – mutta tuleeko Nurmijärvi-ilmiö takaisin?

Säästöpankkien kiinteistövälitysketju Sp-Kodin toimitusjohtaja Antti Toivanen ei näe realismia asuntokuplan suhteen Suomessa. Nurmijärvi-ilmiön paluuseen hän sitä vastoin uskoo.

Ruotsissa on viime aikoina puhuttu kovasti esimerkiksi Tukholman asuntokuplasta. Antti Toivanen ei näe ”minkäänlaista realismia” asuntokuplan suhteen Suomessa.

- Hintojen nousutahti ei tue kupla-ajatusta, sillä laajassa mittakaavassa ei yksinkertaisesti ole mitä puhjeta. Alueellinen kupla voisi toki puhjeta, mutta se vaatisi jotain todella merkittävää, kuten väestön muuttoliikkeen kääntymistä toiseen suuntaan ja samanaikaisesti talouden ennusteiden ja mittarien voimakasta sulamista alaspäin.

Laajamittaisemman kuplan puhkeaminen vaatisi hänen mukaansa Suomessa jonkun tyypin ”poikkeustilaa”.

- Esimerkiksi korkoshokki vaatisi korkojen voimakasta nousua ja Suomen talouden totaalista sulamista samaan aikaan. Meidän pitäisi siis eriytyä ja jäädä jälkeen vielä paljon selvemmin Euroopan muun talouden kehityksestä.

Toivanen myöntää, että toki oltaisiin vaikeuksissa, jos Suomessa bruttokansatuote ja työllisyysaste tippuisivat alas ja samalla korot pomppaisivat ylös, mutta tämän yhtälön toteutumiseen hän ei millään usko.

- Uskon vain siihen yhtälöön, että luottamus tulevaan on se ratkaiseva tekijä. Jos eläisimme markka-aikaa, voisi enemmänkin mietityttää. Mutta euroalue on korkomielessä selvästi vakaampi ja tässä mielessä se tuo turvaa ääri-ilmiöiltä.

Myöskään Nurmijärvi-ilmiö katoamiseen Suomesta hän ei usko.

- Jos mennään ihmisiltä kysymään, että missä haluaisit asua, niin aika moni vastaisi omakotitaloissa. Talouden realiteetit voivat kuitenkin olla eri asia. Mutta siihen uskon vakaasti, että niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö nostaa taas päätään, kun talousmittarit näyttävät paremmilta. Näin käy aina.

Asuntosijoittamisessa muutoksen tuulia
Asuntosijoittamisen osalta on nähty aikamoista piikkiä esimerkiksi isojen kaupunkien keskustojen pienten asuntojen osalta. Toivanen uskoo, että asuntosijoittajat siirtävät katseitaan myös yhä enemmän pienempiin keskuksiin.

- Viime vuosina ydinkeskustat ja suuret kaupungit ovat vieneet asuntosijoittajat. Ja toki osittain edelleenkin, koska siinä haetaan nimenomaan arvonnousua. Sieltä löytyy hyvää, tasaisempaa tuottoa edelleen ja rahat pysyvät usein hyvässä tallessa. Vuokratuoton painoarvo tulee kuitenkin lisääntymään ja uskon, että asuntosijoitusmarkkinoilla nähdään pienemmät keskukset entistä vahvemmin nousukäyrällä. Isojen keskuksien kasvu ja pienten asuntojen rakentaminen elvyttää myös pienempien kasvukeskusten tilannetta. Uskon, että vuokrien nousussa nähdään pientä maltillistumista nykytasoista sen jälkeen, kun asuntokauppa ja rakentaminen elpyvät.

Vuokra-asunnot ja turvapaikanhakijat
Pellervon taloustutkimus (PTT) ennustaa, että turvapaikanhakijat synnyttävät kysyntäpiikin vuokra-asuntomarkkinoille. Mitä mieltä asiasta on Sp-Kodin toimitusjohtaja?

- Suomi vastaanotti viime vuonna selvästi yli 30 000 turvapaikanhakijaa, mutta kuinka moni saa oleskeluluvan ja tänne jää on toinen kysymys. Paine jollain viiveellä varmasti lisääntyy vuokramarkkinoilla ja todennäköisesti nimenomaan isommissa kaupungeissa. Varsinkin jos tänä vuonna turvapaikanhakijoita tulee paljon lisää. Todella merkittävään vaikutukseen en kuitenkaan usko, ainakaan lähiaikoina.

Teksti: Teemu Salmi