Tiedote -

Säästäminen on nyt muotia, asunnot ja rahastot kiinnostavat

Yhä useampi suomalainen säästää tai suunnittelee aloittavansa säästämisen. Samalla kuukausisäästöt ovat nousseet ja eri säästämis- ja sijoitusmuotojen kiinnostavuus on kasvanut. Erityisesti sijoitusasunnot ja rahastot houkuttelevat yhä enemmän. Tiedot käyvät ilmi syys-lokakuussa toteutetusta Säästöpankin Säästämisbarometrista.

”Tulokset yllättivät meidät positiivisesti. Kahtena viime vuonna barometrissä on näkynyt selvästi, että synkät talousuutiset ovat lamaannuttaneet säästämishaluja ja ruokkineet hällä väliä -tunnelmaa. Nyt näyttää siltä, että heikon taloustilanteen aina vain jatkuessa suomalaiset ovat päättäneet ottaa taloutensa hallintaan ja ryhtyä säästämään. Vastaukset ovat kautta linjan myönteisempiä kuin 2012 ja 2011. Luvut nousivat vihdoin vuoden 2010 tasolle ja sen yli”, toteaa Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Pasi Kämäri.

”Ja vaikka asuntomarkkinoilla on epävarmuutta, mikään ei tunnu heikentävän suomalaisten vankkaa uskoa asuntojen arvon jatkuvaan nousuun.”

”Peräti 60 prosenttia suomalaisista uskoo myönteiseen hintakehitykseen omalla alueellaan ja vain 10 prosenttia uskoo hintojen laskevan. Epävarmoina aikoina sijoitusasuntojen suosio säästämismuotona yleensä nousee, kuten nytkin, sillä asunnot koetaan turvalliseksi sijoitusmuodoksi ja lisäksi vuokrat ovat nyt nousussa. Suosio näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa.”

Pääkaupunkiseudun asukkaat erottuvat säästäjinä muutenkin. He uskovat enemmän omaan talouteensa ja suunnittelevat sitä pidemmällä aikajänteellä kuin muualla Suomessa. Heillä on myös käytössä enemmän säästämis- ja sijoitusmuotoja ja muita suomalaisia parempi tietous eri säästämis- ja sijoitusmuodoista.

Usko omaan talouteen on pysynyt samalla tasolla viime vuosiin verrattuna. 27 prosenttia uskoo oman talouden paranemiseen ja 23 prosenttia taloutensa heikkenemiseen. Toisaalta oman talouden suunnittelun aikajänne on lyhentynyt vuosi vuodelta. Vuonna 2010 vielä 53 prosenttia suunnitteli omaa talouttaan yli puolen vuoden tähtäimellä, tänä vuonna vastaava luku oli pudonnut jo 44 prosenttiin. 

Suomalaisista 72 prosenttia säästää (69 % v. 2012). Säästösummat ovat nousseet: on yhä yleisempää säästää yli 100 euroa kuussa (2013 35 % vastaajista, 2012 28 %). Suomalaiset pystyisivät parempaankin, sillä 56 prosenttia vastaajista pystyisi halutessaan säästämään yli 100 euroa kuussa.

Kaikki eivät pysty säästämään

On paljon ihmisiä, joilla olisi rahaa säästää, mutta jostain syystä he eivät tee niin. 28 prosenttia vastaajista ilmoitti, että ei säästä. Toisessa kysymyksessä 38 prosenttia vastaajista ilmoitti kuluttavansa kaiken saamansa rahan ja 27 prosentilla vastaajista on säästämis- ja sijoitustuotteista käytössä vain käyttötili.

Tähän ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät kerta kaikkiaan pysty säästämään. Huolestuttavaa on, että heidän osuutensa pysynyt samalla tasolla (14 %) viimeiset kolme vuotta.

”Tulosten mukaan tähän 14 prosenttiin kuuluu ihmisiä kaikista ikäluokista ja kaikilta alueilta Suomessa. Yksinasuvat kuitenkin erottuvat lapsiperheistä ja pariskunnista. He suunnittelevat talouttaan muita lyhyemmällä aikajänteellä, tietävät vähemmän eri säästämis- ja sijoittamismuodoista ja käyttävät niitä vähemmän. He käyttävät isomman osan nettotuloistaan asumiseen ja pitävät asumiskustannuksia liian kalliina useammin kuin muut. Kyse on ilmeisesti pienituloisista opiskelijoista, työttömistä ja eläkeläisistä”, Kämäri pohtii.

Sijoitusasuntojen ja rahastojen kiinnostavuus on noussut eniten

Suosituimmat käytössä olevat säästämis- ja sijoitusmuodot ovat 1) säästötili, 2) rahastosijoitukset, 3) asunnot, 4) pörssiosakkeet, 5) vapaaehtoiset eläkevakuutukset sekä 6) määräaikaistalletukset.

Kuusi kiinnostavinta sijoitusmuotoa ovat edelleen 1) omistusasunto, 2) säästötili, 3) määräaikaistalletus, 4) sijoitusasunto, 5) rahastosijoitus ja 6) pörssiosakkeet. Järjestys voi kuitenkin olla muuttumassa, sillä eniten viime vuodesta on kasvanut sijoitusasuntojen (44 > 48 %) ja rahastosijoitusten (44 > 48 %) houkuttelevuus.

”Määräaikaistalletus on erikoinen tapaus. Vaikka se kiinnostaa peräti puolta vastaajista, vain 14 prosentilla se on. Ilmeisesti korko ei vastaa odotuksia eikä kiinnostus muutu teoiksi”, Kämäri arvioi.

Asumisen kalleus arveluttaa, ASP-säästäminen kiinnostaa

44 prosenttia suomalaisista käyttää asumiseen 21–40 prosenttia nettotuloistaan, mutta peräti 16 prosentilla siihen hupenee yli puolet nettotuloista. Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa asuminen vie suhteessa enemmän rahaa kuin muualla. Kuusi kymmenestä pitää asumiskustannuksia liian kalliina, mutta toisaalta neljä kymmenestä sopivina. Asumisalue ei vaikuta siihen, kuinka kalliiksi asuminen koetaan.

Pankkien kiristynyt luotonantokäytäntö näkyy ASP-järjestelmän tunnettuuden paranemisena. 54 prosenttia suomalaisista tuntee järjestelmän, parhaiten pääkaupunkiseudun asukkaat. Yli puolet suomalaista uskoo, että paras ikä aloittaa ASP-säästäminen on 18–24 vuotta, mutta 36 prosenttia vastaajista toivoo ASP-säästämismahdollisuutta myös alle 18-vuotiaille. Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa luvut ovat vielä korkeammat (43 % ja 40 % vastaajista).

Säästämisbarometri on osa Säästäväisyysviikkoa

Säästöpankin Säästämisbarometri on osa Säästäväisyysviikon viettoa. Tutkimus toteutettiin nyt neljättä kertaa. Säästöpankit viettävät Säästäväisyysviikkoa 28.10.–1.11.2013 erilaisin säästäväisyysteemaan liittyvin kampanjoin ja tilaisuuksin.

Säästäväisyysviikon tavoitteena on edistää säästäväisyyttä ja taloudellista hyvinvointia. Viikon vietto sai alkunsa vuonna 1924 Milanon Säästöpankkikongressissa, jolloin päätettiin juhlia Maailman Säästäväisyyspäivää (World Savings Day) aina lokakuun viimeisenä päivänä. Suomessa Säästäväisyysviikkoa on vietetty vuodesta 1926 lähtien. Säästäväisyyden edistäminen on kirjattu säästöpankkilakiin Säästöpankin erityistarkoitukseksi.

Lisätietoja:

Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Pasi Kämäri, puh. 0500 688 222, pasi.kamari@saastopankki.fi

Säästöpankin Säästämisbarometri seuraa suomalaisten suhtautumista säästämiseen ja oman talouden hallintaan liittyviin teemoihin. Tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti edustavassa kuluttajapaneelissa sähköisesti syys-lokakuussa 2013. Tutkimuksen toteutti Value Clinic Oy, ja siihen osallistui 1396 henkilöä. Säästämisbarometrin kohderyhmänä ovat 15 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat suomalaiset.

Katso video: Säästöpankin talouden valmennuksen palvelut

Katso video: Elämä ei ole kvartaalitaloutta

Linkit

Aiheet

  • Talous, rahoitus

Kategoriat

  • säästäväisyysviikko

Säästöpankkiryhmään kuuluu 30 Säästöpankkia ja keskusjärjestö Säästöpankkiliitto. Omia konttoreita on 200, ja yhteistyön kautta asiakkailla on käytettävissään yhteensä lähes 400 konttoria, 200 palvelu- ja maksuautomaattia ja kaikki Suomen käteisautomaatit. Säästöpankkien päämääränä on edistää säästämistä ja asiakkaiden taloudellista hyvinvointia. Palvelun perusperiaatteita ovat asiakasläheisyys ja paikallisuus. Tavoitteena on jatkuva, kannattava kasvu ja vakavaraisuuden pitäminen turvatulla tasolla. Vuonna 2012 liikevoittoa kertyi 67,1 miljoonaa euroa, vakavaraisuus oli 22,1 % ja asiakasmäärä 588 500. www.saastopankki.fi

Yhteyshenkilöt

Reetta Tuomala

Lehdistön yhteyshenkilö vt. markkinointi- ja viestintäjohtaja +358 40 571 8788

Jukka Rantanen

Lehdistön yhteyshenkilö Toimitusjohtaja Sp-Koti Oy 050 341 1391

Liittyvä sisältö