Faktoja MS-taudista

Etenevä neurologinen sairaus
MS eli multippeliskleroosi eli pesäkekovettumatauti on etenevä neurologinen sairaus, joka vaurioittaa keskushermostoa eli aivoja ja selkäydintä. MS-tauti kuuluu niin sanottuihin autoimmuunisairauksiin.  Sairastuneen immuunijärjestelmä toimii virheellisesti ja hyökkää omaa hermostoa vastaan. Kun immuunijärjestelmän hyökkäys loppuu, saattaa vaurioituneeseen hermoon muodostua arpikudosta. Nämä arpeutumat näkyvät aivojen magneettikuvissa niin sanottuina plakkeina, mihin taudin suomenkielinen nimi, pesäkekovettumatauti, viittaa. Arpeumat aiheuttavat potilaille monenlaisia neurologisia oireita.

Sairauden kolme muotoa
Suurin osa potilaista, noin 75 prosenttia, sairastuu MS-taudin aaltomaiseen muotoon eli relapsoivaan-remittoivaan MS-tautiin, jossa uudet oireet ilmaantuvat ennakoimattomasti, kehittyvät vaikeimmilleen muutamassa vuorokaudessa ja häviävät sen jälkeen. Pysyvät oireet kertyvät vähitellen. Toissijaisesti etenevä muoto alkaa aaltomaisesti, mutta muuttuu myöhemmin tasaisesti eteneväksi.  Kolmas tautimuoto etenee alusta alkaen tasaisesti tai lähes tasaisesti. Selkeitä pahenemisvaiheita ei kolmannessa muodossa ole.

Moninaiset oireet
MS-tauti alkaa yleensä selkäytimestä, näköhermosta tai aivorungosta peräisin olevilla oireilla, joiden perusteella sairastunut ei osaa useinkaan hakeutua tutkimuksiin. MS-taudin oireita voivat olla näkö- ja silmäoireet, tuntomuutokset, uupumus, liikkumisen hankaluudet, muistin ja keskittymisen hankaluudet, mielialaongelmat, rakon ja suolentoiminnan ongelmat sekä erilaiset kivut. MS-taudin oireet ovat erilaisia eri ihmisillä riippuen siitä, missä keskushermoston osissa muutoksia ilmenee.

Taudin syntymekanismi on epäselvä, mutta sekä perintö- että ympäristötekijöillä tiedetään olevan merkitystä. MS-tauti ei ole perinnöllinen sairaus eikä diagnoosia voida nyt tai tulevaisuudessa tehdä geenitestin perusteella. Potilaiden on tärkeää päästä hoidon piiriin mahdollisimman nopeasti, koska sillä on suuri merkitys taudin etenemisen hidastamisessa.

Ennakoimaton sairaus
MS-tauti on etenemistavoiltaan ja oireiltaan vaihteleva ja ennakoimaton. Se voi vaikeuttaa sairastuneen mahdollisuutta suunnitella elämää pitkällä aikavälillä, mutta joidenkin potilaiden tilanne on erilainen. Epävarmuuden sietäminen onkin yksi keskeinen asia MS-tautiin sairastuneelle: taudin kanssa on opittava elämään ja varauduttava siihen, että elämäntilanne voi muuttua nopeastikin.

Sairaus etenee vaihtelevasti
Sairauden kulku on vaihteleva ja monimuotoinen. Joka toisella potilaalla sairaus muuttuu jatkuvasti eteneväksi parinkymmenen vuoden kuluessa, jolloin oireet lisääntyvät jatkuvasti. Noin 15 prosenttia potilaista sairastuu niin, että tauti etenee jatkuvasti alusta alkaen. MS-taudin on arvioitu lyhentävän elinikää keskimäärin 7−10 vuotta, jos potilas ei saa sairauteensa lääkitystä.

Nuorten aikuisten sairaus
MS-tauti on Suomessa nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus. Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä − noin kaksi kolmasosaa sairastuneista on naisia. Diagnoosi tehdään tavallisesti noin 20–40-vuotiaana. Nykytietämyksen mukaan melko tavalliset virukset ja bakteerit voivat edesauttaa MS-taudin puhkeamista, jos ihmisellä on perinnöllinen alttius sairastua MS-tautiin. MS-potilaita on arvioitu olevan Suomessa noin 7 000.

Hoito kehittyy
Uusimmat lääkkeet voivat hidastaa aaltomaisen MS-taudin etenemistä. Nämä lääkkeet ovat tablettimuotoisia (kuten teriflunomidi) tai harvemmin annosteltavia, sairaalassa infusoitavia lääkkeitä (kuten alemtutsumabi). Lääkehoidolla pyritään taudin kulun hidastamisen lisäksi vaikuttamaan oireisiin. Tavoitteena on ylläpitää potilaan heikkenevää toimintakykyä mahdollisimman pitkään. Lääkehoito kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain, jotta pahenemisvaiheiden määrä vähenee.

Pisimpään MS-tautia on hoidettu interferoneilla ja glatirameeriasetaatilla, jotka ovat pistoshoitoja. Ensimmäinen interferoni tuli markkinoilla 1990-luvun puolivälissä. MS-tautilääkkeiden valikoimaan on 2000-luvun loppupuolella tullut infuusiohoito sekä viime vuosina myös tablettihoito. Kaikki tähän saakka käytössä olleet lääkkeet ovat hidastaneet sairauden kulkua, mutta mikään niistä ei ole pysäyttänyt sen etenemistä.