Vahva sähköinen tunnistus lähtemässä voimakkaaseen kasvuun

Tunnistuslain muutos tulee laajentamaan vahvan sähköisen tunnistuksen moniin verkkopalveluihin, jossa sitä ei vielä ole, Signicatin maajohtaja Antti Harsunen sanoo.

“Tällä hetkellä palvelumme kautta tehdään muutama miljoona tunnistusta kuukaudessa. Uskomme, että tunnistuslain muutos moninkertaistaa volyymit yli kymmeneen miljoonaan kuukaudessa”, Harsunen sanoo.

”Välitämme kaikkia merkittäviä Pohjois- ja Keski-Euroopan sähköisiä tunnisteita ja Suomi on ollut tärkeä markkinamme jo vuodesta 2008.”

Viestintävirasto työstää yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa lain soveltamisen yksityiskohtia, jota sovelletaan niin sanotun luottamusverkoston osalta ensimmäistä kertaa 1.5.2017. Luottamusverkosto tarkoittaa tunnistusvälineiden tarjoajien, kuten pankkien tai operaattoreiden, ja välityspalvelijoiden kokonaisuutta.

Hankkeen tavoitteena on tehdä Suomesta vielä suotuisampi toimintaympäristö digitaalisille palveluille ja digitaalisuuteen perustuville liiketoimintamalleille.

Sähköistä tunnistusta ja sähköistä allekirjoitusta koskeva lainmuutos täsmentää esimerkiksi eri toimijoiden rooleja. Iso muutos tulee koskemaan välityspalveluita, jotka tarjoavat verkkopalveluiden ylläpitäjille “yhden luukun periaatetta”. Jatkossa välityspalvelun tarjoaja voi yhdellä sopimuksella ja palvelulla tarjota verkkopalveluille kaikki tunnistustavat. Tämän lisäksi tapahtumahintoja lasketaan uuden lain myötä, joka osaltaan myös laskee rimaa vahvan tunnistamisen käyttöönoton suhteen.

Tähän asti verkkopalvelun tarjoaja on joutunut tekemään sopimukset kaikkien tunnistuspalveluiden tarjoajien (TUPAS- ja Mobiilivarmenne-sopimukset) kanssa. Se on hidastanut alan kehittymistä. Esimerkiksi pelkästään valtionhallinnon asiointipalveluilla on yli 1000 sopimusta tunnistuspalvelun tarjoajien kanssa.

“Toimintatavan muutos on analoginen maksupalvelulain uudistuksen kanssa vuonna 2010. Lainmuutoksen ansiosta verkkomaksaminen maksunvälittäjien kautta alkoi Suomessa yleistyä voimakkaasti,” Harsunen sanoo.

Vuodesta 2009 vuoteen 2013 verkkomaksujen määrä kasvoi 23,1 miljoonasta kappaleesta 56,3 miljoonaan kappaleeseen. Tämä tarkoittaa lähes 2,5-kertaistumista muutamassa vuodessa.

Signicat uskoo, että vahva tunnistaminen yleistyy jatkossa erityisen voimakkaasti esimerkiksi terveydenhuollossa, vakuutus- ja kiinteistöalalla. Yhtiön asiakkaisiin lukeutuu mm. LähiTapiola, Fennia, If, DNA, Nordnet, Santander, Ikano ja SEB sekä lukuisia Pohjoismaisia finanssialan yrityksiä.

Uusi tunnistuslaki vaatii välityspalvelun tarjoajilta Viestintäviraston hyväksynnän.

”Vappuna 2017 olemme valmiita tarjoamaan virallisena välityspalveluna yhden luukun periaatteella kaikki tunnistustavat. Olemme tarjonneet Suomen markkinoilla teknisesti palvelua jo vuodesta 2008 ja nyt voimme vihdoin tarjota sitä myös sopimuksellisesti!”, summaa Harsunen.

Verkkopalveluiden ylläpitäjien kannattaa päivittää tunnistuspalveluiden valikoimaansa jo talven aikana vastaamaan toukokuun lakimuutosta.

Signicatin Mikael Kemppaisen mukaan verkkopalvelun kehitys ja ylläpito voi säästää järjestelmäkehitystyössä ja kustannuksissa sekä yksinkertaistaa arkkitehtuurinsa saamalla kaikki tunnistuspalvelut yhden toimijan kautta.

Suurimmat edut saavutetaan kansainvälisissä yrityksissä, jotka toimivat useilla markkinoilla.