Asianajajaliitto vaatii parannusta lasten asemaan huoltoriidoissa

Asianajajien mukaan lastenhuoltoriitojen ratkomiseen tarvitaan juristien lisäksi myös psykologian ammattilaisia. Riidat eivät ratkea pelkällä oikeudellisella asiantuntemuksella. Parhaillaan muutamissa käräjäoikeuksissa kokeillaan uutta mallia huoltoriitojen selvittämiseen. Sovinnollista ratkaisua etsitään psykologin tukemana. Asianajajat kannattavat mallia, jonka esikuvat löytyvät muista Pohjoismaista.

– Juristien avulla huoltoriidoissa voidaan saavuttaa vanhempia tyydyttävä tasapeli, mutta pitkän kiistelyn jälkeinen lopputulos ei aina ole lapsen edun mukainen. Lapsen etu unohtuu aikuisten riidellessä keskenään, toteaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero. Aihe nousi esille Asianajajaliiton valtuuskunnan kokouksessa Vuokatissa perjantaina.

Käytännössä lapsen edun mukaiseen ratkaisuun päästään nykyistä paremmin siten, että riidan ratkaisuun osallistuu käräjäoikeudessa myös perhe- ja kehityspsykologiaan perehtynyt asiantuntija. Tällaista asiantuntemusta on esimerkiksi psykologeilla ja perheterapeuteilla. Asiantuntijan tehtävänä on tuoda esiin lapsen edun mukaisia näkökulmia sekä vanhemmille että sovitteluun osallistuville juristeille. Ensisijaisena tavoitteena ei ole vanhempien välinen sopu, vaan lapsen edun mukainen lopputulos.

Asianajajien saamien käytännön kokemusten mukaan malli toimii hyvin. Asianajajat toivovatkin, että menettely otettaisiin mahdollisimman pian pysyvään ja valtakunnalliseen käyttöön.

Psykologin avustama malli toimii tilanteissa, joissa tuomari havaitsee oikeusistunnon valmistelun yhteydessä, että vanhemmilla voisi olla kykyä ja halua sovintoon, mutta siihen ei päästä yksin tuomarin vetämänä. Tällöin sovittelua voidaan jatkaa kokoonpanossa, johon osallistuvat tuomari, lapsipsykologian ammattilainen ja vanhemmat asianajajineen. Lopputulosta haetaan yhteisillä neuvotteluilla.

–  Menettelyn yleistyminen vaatii myös sitä, että tuomarit, asianajajat ja suuri yleisö tuntevat tällaisen mahdollisuuden. Psykologian ammattilaisten hyödyntäminen on omiaan nopeuttamaan prosesseja ja toisaalta lopputulos on lapsen kannalta paras mahdollinen, Ilveskero täsmentää.

Asianajajat toivovat myös, että erityisen pitkissä ja vaikeissa huoltoriidoissa tuomioistuimella olisi mahdollisuus määrätä erillinen edunvalvoja huolehtimaan lapsen edusta. Tällaista edunvalvojaa on käytetty toisinaan erittäin vaikeissa tilanteissa ja sosiaalityöntekijät ja asianajajat ovat saaneet siitä hyviä kokemuksia. Asianajajat toivovat edunvalvojan määräämisestä nykyistä selkeämpiä lainsäännöksiä ja käytännön vakiinnuttamista.

Lisätietoa:

Mika Ilveskero, Asianajajaliiton puheenjohtaja, p. 020 776 5403

Janne Laukkanen, Asianajajaliiton viestintäpäällikkö, p. 040 588 1925

Julkaisuvapaita valokuvia: asianajajaliitto.fi/pressi

Faktaa asianajajista

Suomen Asianajajaliitto on lailla perustettu, valtiovallasta riippumaton, asianajajien muodostama julkisoikeudellinen yhteisö. Asianajaja on kokenut ja erityiset kelpoisuusehdot täyttävä lakimies, joka kuuluu Asianajajaliittoon. Vain liiton jäsen voi käyttää nimikettä asianajaja.