Lausunto vesiliikennejuopumuksen promillerajasta

Dnro 19/2011

Lausuntopyyntönne: OM 9/41/2010, OM017:00/2010, 20.4.2011

VESILIIKENNEJUOPUMUKSEN PROMILLERAJA -TYÖRYHMÄN MIETINTÖ (oikeusministeriön julkaisusarja mietintöjä ja lausuntoja 16/2011)

Suomen Asianajajaliitolta on pyydetty lausuntoa oikeusministeriölle ”Vesiliikennejuopumuksen promilleraja” -työryhmän mietinnöstä. Mietinnössä on otettu kantaa rikoslain 23 luvun vesiliikennejuopumusta koskevan kriminalisoinnin muutostarpeeseen sekä muihin keinoihin puuttua vesiliikennejuopumuksiin ja -turvallisuuteen. Työryhmä ehdottaa, että jatkossa vesiliikennejuopumuksesta tuomittaisiin myös se, joka ohjailee ammattimaisessa vesiliikenteessä alusta tai toimii tällaisessa aluksessa sen kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus tehtävän aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,5 promillea tai että hänellä tällöin on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa.

Suomen Asianajajaliitto katsoo, että työryhmän enemmistön esittämä promilletason laskemista koskeva rajaus on oikein kohdennettu, eikä eriävissä mielipiteissä esitettyä yleistä 0,5 promillen tason säätämistä koskemaan kaikkea vesiliikennettä voida pitää perusteltuna. Tällainen yksipuolinen sääntely jättäisi kokonaan huomioimatta valtavan kirjon eri alustyyppien ja niiden hyvin erilaisten käyttötapojen välillä. Mikäli myöhemmässä vaiheessa veneilyturvallisuuden kehitys edellyttäisi promillerajan laskua koskevaa uudelleenharkintaa myös huvivenepuolella, sen tulisi kohdistua vain kaikkein tehokkaimpiin moottoriveneisiin.

Veneilyturvallisuuteen liittyviin ongelmiin tulisi muilta osin puuttua valistuksella ja valvonnalla. Keskeisin vesiliikenteen turvallisuusongelma huviveneiden osalta on kuljettajien puutteelliset merimiestaidot. Suomen Asianajajaliitto katsoo, että veneilyturvallisuutta tulisi edistää panostamalla viranomaistoimenpiteisiin, joilla aiempaa paremmin varmistettaisiin vesilläliikkujien merimiestaitojen riittävyys erityisesti kaikkein tehokkaimpien moottorikäyttöisten alusten kohdalla. 

Myöskään huumausaineiden nollatoleranssia ei vesiliikenteen kohdalla voida pitää kriminaalipoliittisesti perusteltuna. Rikosoikeudellista sääntelyä tulisi ultima ratio -periaatteen mukaisesti käyttää vain tilanteissa, jossa sääntelyyn olisi olemassa todellinen tarve. Vesiliikenteen kohdalla kysymys olisi pelkästään symbolisesta lainsäädännöstä.


Helsingissä 14. kesäkuuta 2011


SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
 
Mika Ilveskero            
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja            


LAATI
asianajaja, VT Antti Riihelä, Asianajotoimisto Antti Riihelä Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosoikeuden asiantuntijaryhmässä.