Sydän-lehden vuoden 2020 ykkösnumeron teemat, innostuminen uudesta, rakkaus ja lähimmäisen tukeminen, liittyvät kaikki sydäntyöhön. Elämä saa merkityksensä muiden ihmisten myötä. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä paremmin ymmärtää myös muiden ihmisten taakkojen kantamisen tärkeyden. Juuri sitä sydänväki tekee – kantaa ja tukee!
Kyselivät Brysselissä, kuinka Suomessa maailman onnellisimpana maana sydänsairaudet ovat maan yleisin kansantauti? Henkinen hyvinvointi edistää tunnetusti sydänterveyttä. Jo nyt korostamme Sydänliitossa kohtuutta ja armollisuutta. Jatkossa meidän on vielä paremmin osattava tarjota keinoja iloita arjen pienistäkin onnistumisista ja auttaa pessimistikin näkemään, että muutos on mahdollista.
Tuija Brax kirjoittaa Sydänliiton luontoliikuntaan liittyvästä yhteistyöstä Suomen Ladun kanssa. – Metsäretkille yksin mukaan rohjennut on usein palannut uusien ystävien kera. Metsässä kaikki ruoka maistuu, uusia ideoita saa Sydänmerkki-sivustolta ja Neuvokas perhe -sivustolta löytyy hauskat rastilaput silloin, kun halutaan houkutella perheitä lähimetsiin.
Maailman sydänpäivän (29.9.) kynnyksellä Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko muistuttaa jokaista pitämään huolta omasta sydämestään. "Yksi tapa siihen on kasvisten lisääminen omaan ruokavalioon. Pienetkin muutokset auttavat sydäntä, kannustan rohkeasti kokeilemaan uusia makuja ja vaihtoehtoja."
– Leppoisassa lomapyöräilyssä tulee miettineeksi, miksi arkipyöräily toisinaan herättää ristiriitoja, kun kesän liikenteessä näki vain hymyileviä ja toisensa huomioivia kävelijöitä, pyöräilijöitä ja autoilijoita, kirjoittaa Tuija Brax. – Miten säilyttää maltti, ilo ja joustavuus myös silloin, kun liikkeellä on paljon enemmän ihmisiä ja kaikki tuntuvat olevan myöhässä?
– Kesän jälkeen teen aina inventaariota siitä, mitä tuli kesällä tehtyä, Paula Risikko kirjoittaa Sydämen kolumnissaan. – Tälläkin kertaa analyysini tulos on, että kesällä tuli liikuttua enemmän – sitä pitää syksyllä jatkaa. Ruokapuoli sen sijaan vaatii taas tervehdyttämistä. Ei nimittäin ole ihan sama mitä suuhumme laitamme.
Onneksi terveys ja sen edistäminen ovat nousseet puheissa esiin. Itse olen muistuttanut valtionhallinnossa lanseerattua toimintaperiaatetta ”terveys kaikissa politiikoissa” eli, että tarvitaan kaikki hallinnonalat mukaan. Tuloksia saadaksemme tarvitaan myös julkista, yksityistä ja kolmatta sektoria eli järjestöjä. Ja tietenkin jokaista meitä – Sinua ja minua.
Hoito on usein puutteellista siksi, ettei työnjako terveyskeskusten, sairaaloiden ja kuntoutuksen välillä ole optimaalinen ja tieto potilaasta ja hänen tarvitsemastaan hoidosta ei kulje. Tästä on kyse, kun puhutaan rikkinäisistä hoitoketjuista. Sydänliitossa käymme läpi, miten Tulppa-kuntoutus saadaan tarjolle koko maahan ja miten kuilu sairaalan ja terveyskeskuksen välillä kurotaan umpeen.
Meitä Sydänliiton jäseniä yhdistävät sanat ja teot, joilla pyrimme lisäämään eri keinoin kaiken ikäisten sydänterveyttä, tukemaan sairastuneita ja vaikuttamaan sydänsairauksien laadukkaaseen hoitoon. Sydäntyössä riittää meillä kaikilla paljon tehtävää. Tehdään työtä jatkossakin sellaisilla sanoilla ja teoilla, jotka luovat valoa toisen ihmisen elämään ja koko yhteiskuntaan.
Sydänliiton tämän hetken tärkeimmät esitykset sydänhoidon parantamiseksi ja terveyden edistämiseksi ovat monelta osin sidoksissa sote- ja sotu-uudistuksiin, joiden valmistelussa ei vielä ole löydetty ehkä parasta tapaa yhdistää ilmeinen tarve muutoksille ja huolellinen valmistelu. Tämä on tänään ajankohtaisempi kuin koskaan. Parlamentaarinen valmistelu tarvitaan soteen.
Ei ole yhdentekevää millaista Suomea rakennamme, sillä kaikki vaikuttaa myös terveyteen. Neljä ”teetä” – talous, työ, terveys ja turvallisuus – kietoutuvat yhä voimakkaammin toisiinsa. Tämä on hyvä uudenkin eduskunnan muistaa.
Viime aikoina meillä Suomessa on herännyt keskustelu siitä, kuinka meidän olisi hyvä osata kysyä ainakin silloin tällöin työkavereilta ja tutuilta, mitä kuuluu ja pysähtyä oikeasti kuuntelemaan vastaus. Sydänliiton toiminnassa puheeksi ottaminen on ollut tärkeä teema jo vuosikymmeniä. Olemme ottaneet puheeksi mm. liikuntaa, ruokaa, nukkumista, liiallista istumista ja ihmissuhteiden hoitamista.
