Lapsen ylipaino on herkkä aihe. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa kohtaamiset eivät aina mene toivotulla tavalla. Vanhemmille tulee olo, että lapsen painosta on sanottu ikävästi. Ammattilainen tuskailee miten asian ottaa esiin ja saanko kerrottua olevani perheen avuksi. Syyllistämistä ei kannata kukaan. Silti tuntuu, että aina joku syyllistyy. Neuvokas perhe pohti mitä asialle voisi tehdä?
Monissa perheissä lapset lomailevat alkukesästä ilman vanhempia. Joutilaisuus on ihanaa, mutta pientä koululaista voi jännittää yksinjääminen ja isomman voi olla vaikea muistaa esimerkiksi syödä säännöllisesti. Selkeät sopimukset käytännön asioista kuten syömisestä, ulkoilusta, ruutuajasta ja rahan käyttämisestä auttavat lasta.
Ylipainoisen lapsen ja perheiden kohtaamisessa tulisi keskittyä perheen pystyvyyden tunteen vahvistamiseen. Ratkaisut tulisivat olla perheen arkeen toimivia. Elintapojen ohjaus tulisi alkaa toimivien asioiden löytämisellä ja vahvistamisella. Tätä tukee myös tutkimusnäyttö onnistuneesta elintapojen muutoksesta.
”Ylipainoon ja lihavuuteen ei yhteiskunnassa yhdistetä mitään hyvää” ja kun oma lapsi
