Kuntoutuksella vähennetään inhimillistä kärsimystä ja säästetään yhteiskunnan varoja, todetaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutusvetoomuksessa. Myös sydänkuntoutuksen asema kaipaa vahvistamista. Arviolta vain joka viides suomalainen sepelvaltimotautipotilas ohjautuu sydänkuntoutukseen.
Eteisvärinä, eli “flimmeri” on tavallinen rytmihäiriö. Vaikka rytmihäiriön nimi onkin kaikilla sama, taustasyyt ja oireet voivat olla hyvinkin erilaisia. Sydänliitto toteuttaa kyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää miten eteisvärinäpotilaat kokevat sairautensa, ovatko he saaneet sairaudestaan riittävästi tietoa ja tukea, ja miten seuranta ja lääkitys toteutuvat eri puolilla Suomea.
Sydänliitto toteutti joulukuussa 2018 freelancereiden hyvinvointia mittaavan kyselytutkimuksen yhdessä Freelancemuusikot ry:n kanssa. Tavoitteena oli selvittää, millaisia vaivoja ja huolenaiheita freelancemuusikon työhön liittyy. Kyselyn pohjalta on suunnitteilla hyvinvointia edistävä pilottiprojekti.
THL:n tutkijat ovat selvittäneet liikuntakyvyn merkitystä ikääntyvän väestön toimintakykyyn. Jos mitään ei tehdä, liikkumiskyvyltään heikentyneiden ihmisten määrä kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2044 mennessä.
Saattohoidon järjestämisessä on suuria alueellisia eroja. Saattohoito-osastoja ja -koteja on vain suurissa kaupungeissa, ja kotisaattohoidon saatavuudessa on suuria puutteita. Harvoissa sairaaloissa on saatavilla palliatiivisen hoidon erityispätevyyden omaavien lääkäreiden konsultaatioapua, päivystyksellisestä tuesta puhumattakaan. Myös hoitohenkilökunta tarvitsee lisäkoulutusta.
Harvinaisten sairauksien päivää vietetään 28.2. Teemapäivä muistuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisen hyödyistä ja merkityksestä harvinaissairaiden elämään ja elämänlaatuun. Harvinainen sairaus tai vamma koskettaa yli 300 000 suomalaista ja heidän läheisiään.
Naisten sydänperäisen äkkikuoleman syynä on miehiä useammin sydänlihaksen paksuuntuminen ja sidekudoksen kertyminen sydänlihakseen.
Kansan ja poliitikkojen mielipiteitä terveyden edistämisestä ja rahasta tarkasteltiin Yksi elämän ja Hoiva&Terveyden Puhutaan rahasta -seminaarissa helmikuun alussa. Oodi-kirjastossa Helsingissä pidetyn tilaisuuden avasi Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax, joka muistutti ajankohtaisten laskelmien tärkeydestä liittyen siihen, mitä investointi terveyden edistämiseen tuottaa säästöinä.
Kasviravintolisät ovat enimmäkseen turvallisia terveille, mutta yhtäaikainen käyttö lääkkeiden kanssa voi olla haitallista. Mitä useampaa lääkettä ja ravintolisää käyttää, sitä suurempia ovat mahdolliset ongelmat. Kasviravintolisien käyttöä ei suositella lapsille tai raskaana oleville.
Lähes kaikki suomalaiset syövät edelleen liikaa suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa. Kuidun ja kasvisten käyttö jää reilusti alle tavoitteen. Positiivista on, että sokerin käyttö on suurimmalla osalla kunnossa ja välttämättömiä rasvahappojakin saadaan keskimäärin riittävästi. Tulokset ovat tuoreita lukuja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen äskettäin julkaisemasta FinRavinto 2017 -raportista.
Australialaisessa LEGACY-tutkimuksessa osoitettiin jo aiemmin, että painonpudotuksella voitiin merkittävästi vähentää oireista eteisvärinää. Tutkimuksen aineistosta selvitettiin nyt, voisiko laihtumalla jopa kääntää eteisvärinän taudinkulku. Tulokset ovat selviä. Laihduttamalla eteisvärinäsairauden eteneminen voitiin pysäyttää, jolloin kohtauksia esiintyi vähemmän.
Lions-liitto on aloittanut hankkeen, jonka tavoitteena on sydäniskureiden määrän lisääminen Suomessa. Hankkeessa Lions-klubit kartoittavat sydäniskureiden tarpeet omilla toiminta-alueillaan. Suomessa on noin 940 lionsklubia. Tavoitteena on, että jokainen klubi rahoittaisi vähintään yhden laitteen hankinnan, jolloin maahamme saataisiin hankittua lähes 1 000 sydäniskuria lisää.
