Moni sydänsairas saa terveydenhuollosta kehotteen laihduttaa – tuki ja ohjaus jää kuitenkin saamatta

Sydänliitto toteutti syksyllä 2025 kyselyn sydänsairaille, joilla on tai on ollut ylipainoa. Kysely paljasti, että vastanneet ovat saaneet terveydenhuollosta usein kehotteen laihduttaa, mutta siihen ei olla annettu tukea tai ohjausta. Asian kanssa jäädään yksin.

Ylipaino ja lihavuus korostuvat sydänsairailla

THL:n Terve Suomi 2022–2023 tutkimuksen mukaan noin joka neljännellä suomalaisista aikuisista on lihavuutta, kun lihavuuden rajana on painoindeksillä mitattuna (body mass index, BMI) 30 kg/m² tai yli. Vyötärölihavuutta on lähes joka toisella. Kansainvälinen Euroaspire V -tutkimus osoittaa, että lihavuus korostuu sydänsairailla. Sen mukaan suomalaisista sepelvaltimotautia sairastavista jo noin kolmannella on lihavuutta ja kahdella kolmesta on vyötärölihavuutta. Sepelvaltimotautia sairastaa arviolta noin 200 000 suomalaista.

”Ylipaino ja lihavuus vaikuttavat merkittävästi moniin sydänsairauksiin, niiden kehittymiseen ja myös hoitoon. Siksi olisi tärkeää, että potilaat saavat apua kokonaisvaltaisesti”, kertoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Terveydenhuolto kehottaa laihduttamaan, mutta jättää usein potilaan yksin

Sydänliiton tekemässä kyselyssä sydänsairaille, joilla on tai on ollut ylipainoa, paljastui useita ylipainoon ja sen hoitoon kohdistuvia haasteita. Tulokset muiden muassa osoittavat, että moni ylipainoinen sydänsairas on saanut terveydenhuollosta kehotteen laihduttaa, mutta siihen ei kuitenkaan olla annettu minkäänlaista tukea tai ohjausta.

”Vastaajat raportoivat, että ylipainon syynä on usein ollut vääränlaiset ruokailutottumukset tai liian vähäinen liikunta. Monesti taustalla on haastaviin elämänvaiheisiin liittyviä asioita. Niinpä potilaat tarvitsisivat monenlaista jatkuvaa tukea painonhallintaan”, täsmentää Hekkala.

Ylipainosta ja lihavuudesta voi puhua, mutta vastuullisesti

Kyselyyn vastanneista suurin osa oli kokenut terveydenhuollon tavan painon puheeksi ottamisesta asialliseksi. Kuitenkin lähes viidennes naisista raportoi painon puheeksi otossa negatiivisia kokemuksia. Huolestuttavaa oli, että mitä enemmän ylipainoa oli, sitä useammin raportoitiin negatiivisista kokemuksista.

Kun koetaan, että on välttämätöntä ottaa paino puheeksi vastaanotolla, se tulee tehdä vastuullisesti.

“Painosta keskusteltaessa on tärkeää, että potilas antaa siihen luvan – ja että hänelle tarjotaan konkreettista tukea painonhallintaan. Aina ei ole tarpeen keskittyä kiloihin. Tärkeämpää on huomioida jaksaminen ja hyvinvointia tukevat tekijät, jotka ovat myös painonhallinnan avainasioita. Sydänliiton ammattilaispalvelusta löytyy keinoja painon puheeksi ottoon ja potilaan arvostavaan kohtaamiseen”, kertoo Sydänliiton elintapamuutoksen tuen asiantuntija Tuija Pusa.

Vastuullinen painopuhe lääkärikoulutuksessa

Lääketieteen opinnoissa lihavuuteen ja siitä puhumiseen liittyvät teemat näkyvät opetuksessa vielä melko hajanaisesti. Opintoihin kuitenkin kuuluu kokonaisuuksia, joissa lihavuuteen liittyviä näkökulmia tarkastellaan laajemmin ja monialaisemmin.

”Meillä Kuopion lääkiksessä painosta puhumista on käsitelty kuudenteen vuosikurssiin mennessä vain satunnaisesti ja hieman ohimennen, esimerkiksi lihavuuskirurgiaan liittyen. Iloiseksi yllätyksekseni – juuri Sydänliiton kampanjaan osallistumiseni kynnyksellä – meillä oli kuitenkin endokrinologiassa monipuolinen seminaari aiheesta. Siinä ehdittiin käydä läpi lihavuuden lääkehoidon lisäksi myös muita hoitokeinoja, lihavuuden etiologiaa sekä lihavuuteen liittyvää stigmaa”, kertoo lääketieteen opiskelija ja some-vaikuttaja Tiia Suomalainen.

Sydänliiton Vastuullinen painopuhe-kampanja on toteutettu yhteistyössä Novo Nordiskin kanssa.

Lisätietoa:

Anna-Mari Hekkala
ylilääkäri
Sydänliitto
p. +358 50 434 4244
anna-mari.hekkala@sydanliitto.fi

Tuija Pusa
asiantuntija, elintapamuutoksen tuki
Sydänliitto
p. +358 40 535 8308
tuija.pusa@sydanliitto.fi

Petra Tirkkonen
Yhteiskuntasuhdejohtaja
Novo Nordisk
p. +358 120 4058
pkti@novonordisk.com

Viitteet:

European Journal of Preventive Cardiology 2019, Vol. 26(8) 824–835. Lifestyle and impact on cardiovascular risk factor control in coronary patients across 27 countries. [Viitattu 25.11.2025]. Saatavissa: DOI: 10.1177/2047487318825350

Käypä hoito -työryhmä. Lihavuus (lapset nuoret ja aikuiset): Käypä hoito -suositus [verkkojulkaisu]. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; [viitattu 25.11.2025]. Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/hoi50124

THL, Terve Suomi 2023-tutkimus. [Viitattu 25.11.2025]. Saatavilla: https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/terve-suomi-tutkimus

Potilaan lääkärilehti: Sepelvaltimotauti on suomalaisten kansantauti. 21.11.2023. [Viitattu 25.11.2025]. Saatavilla: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/sepelvaltimotauti-on-suomalaisten-kansantauti/

FI25CORP00038 11.2025