Pohjois-Karjalan hyvinvointialue SiunSote on käynnistänyt pilotin, jossa sepelvaltimotautidiagnoosin saavat henkilöt ohjataan Sydänliiton kehittämän Tulppa-verkkovalmennuksen eli digitaalisen sydänkuntoutuksen pariin. Kuntoutusta testataan osana SiunSoten sepelvaltimotautipotilaan digitaalista hoitopolkua vuoden 2025 ajan.
Paula Kirjavainen Pohjois-Karjalan Juuasta voitti Sydän-arpajaisten pääpalkinnon, 41 640 euron arvoisen Volkswagen ID.3 täyssähköauton. Auton luovutus tapahtui Joensuussa 20. helmikuuta 2025.
Kuusi kymmenestä sydänsairastuneesta ei pidä toivottavana, että kipulääkkeitä voisi jatkossa ostaa muualtakin kuin apteekista. Tämä käy ilmi Sydänliiton tekemästä kipulääkekyselystä, johon vastasi yli 1200 lääkkeiden käyttäjää.
Sydäniskurien paikannuspalvelu ja sydäniskurirekisteri defi.fi on saanut valtion talousarvion jakamattomasta 50 miljoonan varasta eli niin sanotusta joululahjarahasta 50 000 euroa. Summa mahdollistaa rahoituksen puutteen takia sulku-uhan alla olleelle palvelulle vuoden jatkoajan. Sydänliitto etsii rahoitusta palvelun jatkolle tästä eteenpäin.
Sydäniskurien rekisterin eli defi.fi-palvelun tarkoitus on mahdollistaa sydänpysähdyspotilaan lähettyvillä olevan sydäniskurin löytäminen ja hoidon nopea aloittaminen. Sydänpysähdystilanteessa sydäniskuri on ainoa laite, joka minuuttien sisällä käytettynä voi pelastaa hengen. Rekisterin ylläpitoon tarvittavaa maltillista 50 000 euron summaa ei löydy ja rekisteriä uhkaa lopettaminen.
Eilen julkaistujen uusien kansallisten ravitsemussuositusten toteuttaminen mietityttää kuluttajia. Moni haluaisi syödä enemmän suositusten mukaan, mutta ei tiedä miten. Valitsemalla Sydänmerkki-tuotteita on helppo tehdä pieniä, terveyden kannalta edullisia muutoksia ruokavalioon.
70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Sydänliitto myöntää vuonna 2025 apurahoja yhteensä 500 000 euroa käytettäväksi innovatiivisiin, monitieteellisiin tutkimushankkeisiin, jotka tuottavat ratkaisuja sydänterveyteen vaikuttaviin, kansanterveydellisesti merkittäviin haasteisiin. Apurahat haetaan osana Sydäntutkimussäätiön apurahahakua, joka avautuu joulukuun ensimmäisellä viikolla ja päättyy 13.1. 2025.
Syksyn tulevat influenssa- ja koronaepidemiat aiheuttavat merkittävän riskin ikääntyneille ja sydänsairaille ja voivat ennakoida murheellisia uutisia infarktien määrän lisääntymisessä. Riskiryhmille ja yli 65-vuotiaille on parasta aikaa tarjolla maksuttomia influenssa- ja koronarokotuksia – rokotusten ottamisen tulisi vauhdittua.
Kohtaamisten merkitys on suuri. Arjen kiireiden keskellä saattaa tuntua siltä, että kohtaamiset jäävät pinnallisiksi ja ohikiitäviksi hetkiksi. Kuitenkin yksinkertainen kysymys ”Mitä kuuluu?” voi avata merkityksellisen keskustelun, Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski kirjoittaa blogissaan.
Sydänliitto kannustaa hallitusta kieltämään nikotiinipusseissa kaikki makuaineet. Makuaineet ovat keskeisenä tekijänä nuorten houkuttelemisessa uusien nikotiinituotteiden käyttöön. Myös nikotiinipusseissa sallittavan nikotiinin maksimimäärää olisi syytä miettiä vielä uudelleen. Eduskunnasta vedetyssä esityksessä ollut 16,6 mg/g on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen korkea.
Sydänliiton syyskokous valitsi Seinäjoella 5.10. uudeksi puheenjohtajakseen Liisa-Maria Voipio-Pulkin kolmivuotiskaudeksi tammikuusta 2025 alkaen. Voipio-Pulkin lisäksi Sydänliiton hallitukseen valittiin Seija Aalto Kotkasta, Ilkka Kantola Turusta, Sirkka Saranki-Rantakokko Rovaniemeltä ja Anja Valta Hämeenlinnasta.
Sydänliiton hallinnoimaan sydäniskurien paikannus- ja rekisteröintipalveluun defi.fi:hin on rekisteröity 10 000:s sydäniskuri. Se sijaitsee elokuvateatteri Maximissa Helsingin Kluuvikadulla. Kaikki palveluun rekisteröidyt laitteet ovat paikannettavissa Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovelluksesta.
Sydänmerkki jatkoi nousuaan Taloustutkimuksen teettämässä Brändien arvostus 2024 –tutkimuksessa, jossa kysyttiin suomalaisilta, mitä brändejä he arvostavat. Sydänmerkki valittiin tutkimuksessa 9. arvostetuimmaksi brändiksi Suomessa. Tutkimuksen mukaan Sydänmerkkiä arvostivat erityisesti nuoremmat ikäpolvet, eli 1997–2012- ja 1980–1996-syntyneet.
Unen aikana aivot ja keho palautuvat päivän rasituksista. Itse pyrin huolehtimaan omasta unestani pitämällä kiinni unirytmistä ja rauhoittamalla iltaa sopivalla tavalla vähän vaihdellen tapoja eri iltoina, Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila kirjoittaa.
Kesän jälkeen toimivat rutiinit tuovat helpotusta arkeen ja pelastavat tehtävien ruuhkassa. Ne sujuvoittavat elämää ja vähentävät stressiä, kun samoja asioita ei tarvitse toistuvasti järjestellä ja pähkäillä. Säännölliset rutiinit ruokailun, liikunnan ja unen suhteen tukevat henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Jokaisella lapsella tulee olla oikeus kehorauhaan ja turvalliseen kehosuhteeseen niin koulussa, kotona kuin vapaa-ajallakin. Lapsen arvokas keho -hankkeen ja Sydänliiton Neuvokas perheen #Kehorauhanturvaajat-kampanjan tavoitteena on, että jokainen lapsi saisi kasvurauhan. Eikä yksikään lapsi tulisi kiusatuksi kokonsa tai ulkonäkönsä vuoksi.
Terveydeksi- ja Suomi liikkeelle -ohjelmat tunnistavat lihavuuden merkityksen kansanterveyden ja -talouden kannalta, mutta niiden onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin suomalaisia tuetaan konkreettisesti terveellisten elintapojen ylläpitämisessä ja elintapamuutoksissa. Tämä vaatii lihavuuteen liittyvän stigman tunnistamista, suuret kansanterveysjärjestöt toteavat.
STM:n rahoittama hanke kutsuu kehorauhaturvaajiksi lapsen lähipiirin aikuiset. Lapsen terveen kehosuhteen tukeminen ulkonäkökeskeisessä maailmassa ei ole helppoa. Ylipainoisten lasten vanhemmat kaipaavat somekommenttien sijaan tukea perheen tilanteen ymmärtämiseen ja perheelle soveltuvien tapojen löytämiseen matkalla kohti arjen tasapainoa. Tähän tarvitaan kaikkia lapsen lähipiirin aikuisia.
Lapset jäivät kesälomalle ja päivät täyttyvät kivasta lomatekemisestä - vai täyttyvätkö? Suomessa lapset saavat nuorempana älypuhelimen kuin missään muualla maailmassa. Pientenkin alakoululaisten päivät saattavatkin ilman aikuisen valvontaa hujahtaa kuin huomaamatta, nenät ruuduissa. Lapsetkin tunnistavat haasteen tutkimuksissa.
Sydäninfarktin sairastaneiden kolesteroliseurannassa on vakavia puutteita eri puolilla Suomea. Yli kolmannekselle sairastuneista ei ole tehty jatkohoidon kannalta keskeisintä LDL-kolesterolin mittausta eli potilaiden LDL-arvoja jää seuraamatta sydäninfarktin sairastamisen jälkeen.