STM:n rahoittama hanke kutsuu kehorauhaturvaajiksi lapsen lähipiirin aikuiset. Lapsen terveen kehosuhteen tukeminen ulkonäkökeskeisessä maailmassa ei ole helppoa. Ylipainoisten lasten vanhemmat kaipaavat somekommenttien sijaan tukea perheen tilanteen ymmärtämiseen ja perheelle soveltuvien tapojen löytämiseen matkalla kohti arjen tasapainoa. Tähän tarvitaan kaikkia lapsen lähipiirin aikuisia.
Lapset jäivät kesälomalle ja päivät täyttyvät kivasta lomatekemisestä - vai täyttyvätkö? Suomessa lapset saavat nuorempana älypuhelimen kuin missään muualla maailmassa. Pientenkin alakoululaisten päivät saattavatkin ilman aikuisen valvontaa hujahtaa kuin huomaamatta, nenät ruuduissa. Lapsetkin tunnistavat haasteen tutkimuksissa.
Sydäninfarktin sairastaneiden kolesteroliseurannassa on vakavia puutteita eri puolilla Suomea. Yli kolmannekselle sairastuneista ei ole tehty jatkohoidon kannalta keskeisintä LDL-kolesterolin mittausta eli potilaiden LDL-arvoja jää seuraamatta sydäninfarktin sairastamisen jälkeen.
Hyviin hoitotuloksiin pääseminen edellyttää, että järjestelmä toimii saumattomasti ensihoidosta kuntoutukseen. Sairaalaverkkoon tehtävien muutosten takia välimatkat yöpäivystyksiin ja erikoissairaanhoitoon uhkaavat pidentyä joillakin paikkakunnilla vuodesta 2026 alkaen.
Asiakasmaksujen korotukset ja hoitotakuun pidentäminen tulevat vaikeuttamaan hoitoon pääsyä. Tämä taas lisää sairastavuutta ja voi kasvattaa väestön terveyseroja. Hoitotakuun päivämäärärajoja tärkeämpää on kuitenkin potilaan oireiden ja sairauden mukainen oikea-aikainen terveydenhuollon kontakti ja hoidon jatkuvuus.
Mummodisko ry:lle on myönnetty Suomen Sydänliiton alueellinen sydänterveyden edistämisen kunniamaininta. Mummodisko-konsepti mahdollistaa ikäihmisille uudenlaisia matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Mummodiskon tarkoituksena on tuoda iloa ja piristystä ikäihmisten arkeen ihmisten omasta toimintakyvystä ja olosuhteista riippumatta.
Kansanterveyden kriisi on vakava. Suuria kansansairauksia edustava Tarttumattomien sairauksien järjestöverkosto vaatii hallitusta siirtymään sanoista tekoihin terveysperusteisen verotuksen edistämiseksi.
Sydämen vajaatoiminta on sairaus, jossa sydämen pumppaustoiminta pettää. Vakavaa sairautta sairastaa noin 1–2 % suomalaisista ja sen ennuste on usein huono. Lääkäriseura Duodecim on päivittänyt sairauden Käypä hoito -suosituksen. Uudessa suosituksessa sairaus on jaettu neljään vaiheeseen, joista ensimmäiseen riskivaiheeseen kuuluvat muiden muassa henkilöt, joilla on kohonnut verenpaine.
Presidentinvaalien äänestyspaikoilla on mahdollista tukea kotimaan vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Tuhannet vapaaehtoiset toteuttavat keräyksen ympäri Suomen ja suurin osa heistä on itse vammaisia tai pitkäaikaissairaita. Lahjoituksilla järjestetään muun muassa vertaistukea, apuvälineitä, kuntoutusta ja opaskoirien koulutusta.
THL:n julkaisema ensimmäinen kansallisen sydänrekisterin raportti on karua luettavaa. Vain reilulla viidenneksellä sairastuneista LDL-kolesteroliarvo on tavoitetasolla. Joka kolmannelta ei löydy lainkaan mittaustulosta 6-18 kuukautta toimenpiteen jälkeen. Riskitekijöiden paremman seurannan lisäksi tulisi huolehtia siitä, että kaikilla sairastuneilla on mahdollisuus päästä sydänkuntoutukseen.
Hallituksen esitykset tupakka- ja alkoholilakien muuttamisesta uhkaavat heikentää kansanterveyttä ja lisätä sote-kustannuksia entisestään, Tarttumattomien sairauksien järjestöverkosto toteaa. Suuria kansansairauksia edustavat järjestöt muistuttavat, että hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on sote-kustannusten kasvun hillitseminen.
Influenssakausi on alkamassa ja koronatapausten määrät ovat vahvassa kasvussa. Pelkästään influenssaan sairastuu vuosittain 300 000–800 000 suomalaista ja menehtyy arviolta noin 500–2000 henkilöä. Nyt myös koronan takia sairaalahoitoon joutuneiden määrä on lähtenyt kasvuun. Valtaosa heistä on yli 65-vuotiaita. Rokotteen ottaminen on molempiin paras keino suojautua. Rokottautumisen aika on nyt.
