Taittovirheet

Silmien yleisimmät taittovirheet johtuvat siitä, että silmä on joko liian pitkä tai liian lyhyt, jolloin silmään tulevien valonsäteiden polttopiste ei ole oikeassa kohdassa verkkokalvolla ja näkö on epätarkka. Taittovirheiden pääluokat ovat ovat likitaitteisuus, kaukotaitteisuus ja hajataitteisuus. Taittovirheet voidaan lähes aina korjata silmälaseilla tai piilolaseilla.

Karsastuksessa silmät liikkuvat epäsymmetrisesti, jolloin oikean ja vasemman silmän verkkokalvon keskikuoppaan tarkentuu näkökentästä eri alue. Karsastusta hoidetaan silmäjumpan ja mahdollisen leikkauksen lisäksi silmälaseilla, mutta ei piilolaseilla.

Likitaitteisuus

Mistä johtuu?
Likitaitteiset henkilöt näkevät hyvin lähietäisyyksille, mutta kauas katsottaessa kohteet näkyvät epätarkkoina. Likitaitteinen silmä on liian pitkä suhteessa optisen järjestelmän voimakkuuteen, tai silmän taittavat osat ovat liian voimakkaat suhteessa silmän pituuteen.

Miten ilmenee?
Likitaitteisella tarkka kuva muodostuu verkkokalvon etupuolelle, jolloin verkkokalvotasolla kuva on epätarkka. Seurauksena on, että likitaitteinen havaitsee näkevänsä kauas epätarkasti. Pisin etäisyys, mihin likitaitteinen henkilö näkee ilman silmälaseja tarkasti, on suoraan riippuvainen taittovirheen määrästä. Mitä suurempi likitaitteisuus on kysymyksessä, sitä lähempänä on pisin tarkkana näkyvä etäisyys. Esimerkiksi henkilö, joka tarvitsee –1,0 dioptrin lasikorjauksen näkee ilman laseja metrin etäisyydelle tarkasti. Vastaavasti taas –5,0 dioptrin lasit tarvitseva henkilö näkee ilman laseja vain 25 cm päähän tarkasti.

Miten voidaan korjata?
Likitaitteinen silmä ei kykene omalla toiminnallaan korjaamaan tilannetta vaan avuksi tarvitaan kaukolaseja. Kaukolaseissa on miinuslinssit, jotka ovat keskeltä ohuemmat kuin reunoilta. Näön korjaukseen voi käyttää myös piilolaseja.

Likitaitteisuus iän myötä
Likitaitteinen henkilö, joka lähestyy aikuisnäön mukanaan tuomaa linssin mukautumiskyvyn vähenemistä, huomaakin lukevansa mieluimmin ilman silmälaseja. Näin ollen varsinaisten lukulasien hankinta on ajankohtaisempaa myöhäisemmässä vaiheessa kuin kaukotaitteisella. Saattaa olla, että likitaitteinen henkilö ei tarvitse lainkaan lukulasien apua, sillä ottamalla pois kaukokatseluun tarkoitetetut silmälasinsa hän näkee lähietäisyydelle tarkasti.

Kaukotaitteisuus

Mistä johtuu?
Kaukotaitteisuudessa silmä on liian lyhyt suhteessa optisen järjestelmän taittovoimaan tai vastaavasti taittovoima on liian heikko suhteessa silmän pituuteen. Tällöin tarkka kuva muodostuu verkkokalvon taakse ja kuva verkkokalvolla on epätarkka.

Miten ilmenee?
Kaukotaitteisen henkilön silmä joutuu jatkuvasti tekemään mukauttamistyötä eli akkommodoimaan muodostaakseen tarkan kuvan verkkokalvolle. Tästä voi olla seurauksena erilaisia oireita, joita kaikkia ei välttämättä heti pystytä yhdistämään silmiin. Kaukotaitteiset silmät väsyvät erityisesti pitkäkestoisessa ja intensiivisessä lähityössä. Tarkka näkeminen kauas vaatii mukauttamistyötä, ja lähietäisyyksille katsominen lisää ennestään jännittyneiden lihasten vaatimusta supistua. Seurauksena voi olla päänsärky silmien ympärillä, silmien väsymistä ja punoitusta sekä 'silmien vetämisen' tunnetta.

Miten voidaan korjata?
Silmän linssin kyky lisätä taittovoimaansa eli akkommodaatio mahdollistaa tarkan näkemisen ilman silmälaseja tai piilolaseja sekä kauas ja lähelle. Tämä onnistuu niin kauan kun linssiltä vaadittava mukautumiskyky on riittävä. Kaukotaitteisuutta korjataan ns. plus-linsseillä, joissa linssi on keskeltä paksumpi kuin reunoilta. Kaukoteitteisen näön korjaukseen voi nykyään käyttää myös piilolaseja.

Kaukotaitteisuus iän myötä
Linssin mukautumiskyvyn heiketessä iän myötä oireet tulevat esille nopeammin ja lähin tarkkana näkyvä etäisyys siirtyy kauemmaksi. Kaukotaitteiset henkilöt saavatkin ensimmäiset lukulasinsa yleensä aikaisemmin kuin normaalitaitteiset tai likitaitteiset henkilöt. Näkemisen oireet voivat haitata lähityöskentelyä jo 20 vuoden iässä.

Hajataitto eli astigmatismi

Mistä johtuu?
Hajataittoa voi esiintyä itsenäisesti sekä yhdistyneenä kauko- tai likitaitteisuuteen. Hajataitteisen silmän sarveiskalvo taittaa valon pysty- ja vaakasuunnassa eri kohtiin verkkokalvolle. Esimerkiksi silmän pystysuora suunta muodostaa tarkan kuvan verkkokalvolle, mutta vaakasuora on likitaittoinen. Tällöin henkilö näkee tarkasteltavan kohteen pystysuuntaiset viivat terävinä, mutta vaakasuuntaiset viivat epätarkkoina. 

Hajataiton huolellinen korjaaminen on tärkeää erityisesti tarkkaa lähityötä tekeville ja paljon tietokoneen näyttöpäätettä katsoville. Näköjärjestelmämme pyrkii tuottamaan terävän ja tarkan kuvan. Hajataittoisella aivot antavat käskyn silmän linssiä ympäröivälle lihakselle toimia ja tarkentaa kuvaa. Hajataittoisen silmän kuva ei kuitenkaan tarkennu akkommodaatiomekanismin avulla, mutta tarkentamisen pyrkimykset kuormittavat näköjärjestelmää ja saattavat tuottaa esim. päänsärkyä.

Miten ilmenee?
Hajataittoinen silmä pyrkii etsimään sopivaa tarkennusta muuttamalla linssin kaarevuutta jatkuvasti, mistä voi olla seurauksena esimerkiksi silmien väsymistä ja päänsärkyä. Sen vuoksi henkilö saattaa kokea, että aloittaessaan työskentelyn esimerkiksi tietokoneella, hänen näkönsä heikkenee, vaikka todellisuudessa jo olemassa oleva hajataitto tai taittovirhe aiheuttavat ongelmia.

Miten voidaan korjata?
Hajataitto korjataan silmälaseilla tai piilolaseilla. Tällöin kysymyksessä on ns. sylinterilinssit. Silmälasireseptissä ilmoitetaan linssin voimakkuus ja astesuunta, jolla on merkitty hajataiton suunta 0 asteesta 180 asteeseen.

Silmien asentovirheet eli karsastus

Mistä johtuu?
Optisen järjestelmän lisäksi näkemiseen vaikuttaa olennaisesti silmien asentotoiminta. Yhtä silmää liikuttaa kuusi lihasta, jotka kiinnittyvät silmämunan ulkoseinämään. Silmäparin asentotoimintaan vaikuttaa yhteensä 12 silmälihasta. Silmälihasten tehtävänä on aivojen käskyttämänä huolehtia silmien asennosta siten, että silmät kohdistuvat katsottavaan kohteeseen niin, että ei syntyisi kaksoiskuvia.

Miten ilmenee?
Kun silmät eivät kohdistu tarkasteltavaan kohteeseen, kyseessä on silmäparin karsastus. Karsastus voi olla ns. piilokarsastusta, jolloin yhteisnänäkeminen vaatii koko ajan silmää kääntävien lihasten toimintaa. Henkilö näkee kuvan yhtenä, mutta lihastyö on kuormittavaa. Väsyneenä saattaa olla vaikeuksia nähdä tarkka yksi kuva. Karsastus voi olla myös ns. ilmeistä karsastusta. Tällöin henkilö ei katso samanaikaisesti molemmilla silmillä kohteeseen. Oikean ja vasemman silmän silmälihasten toiminta ei ole tasapainossa. Myös muut ihmiset saattavat huomata, että silmäpari karsastaa.

Miten voidaan korjata?
Piilokarsastusta voidaan hoitaa silmälihaksien toimintaa vahvistavalla silmäjumpalla. Jos silmäjumpasta ei ole apua, silmälaseihin voidaan hioa ns. prismakorjaus. Prismakorjauksen avulla silmäpari näkee yhden kuvan. Ilmeistä karsastusta voidaan hoitaa silmälihasleikkauksella tai prismakorjauksella, joka hiotaan silmälasilinsseihin. Karsastusta ei voida hoitaa piilolaseilla.

Lähde: Optisen Alan Tiedotuskeskus