Whistleblower-direktiivi pakottaa kaiken kokoiset tilitoimistot tarjoamaan kanavan nimettömille ilmiannoille

EU:n niin sanottu Whistleblower-direktiivi velvoittaa yrityksiä perustamaan sisäisen kanavan eli niin sanotun whistleblower-kanavan väärinkäytösilmoituksia varten. Yritysten on sisäisen ilmoituskanavan ohella tarjottava työntekijöille riittävästi tietoa myös ulkoisen ilmoituksen tekemiseksi toimivaltaisille viranomaisille. Direktiivi koskee velvoittavana yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä ja muita yhteisöjä, mutta kaikkia tilitoimistoja koosta riippumatta, koska ne ovat rahanpesulain soveltamisalan piirissä. 

Linnunmaa Lexin Tarja Anunti kirjoitti aiheesta Tilisanomissa 6/2020. Lainaan alla Tarjan kirjoitusta.

"Direktiivin tarkoituksena on varmistaa, että henkilö, joka havaitsee tai epäilee työnsä yhteydessä yleisen edun vastaista toimintaa, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti. Direktiiviä sovelletaan muun muassa julkisiin hankintoihin, rahoituspalveluihin, tuoteturvallisuuteen, elintarviketurvallisuuteen, liikenneturvallisuuteen, ympäristönsuojeluun, säteilyturvallisuuteen, kansanterveyteen, kuluttajansuojaan tai yksityisyydensuojaan liittyvissä ilmoituksissa." Ilmoituksia tekevä henkilö voi olla paitsi työntekijä myös esimerkiksi alihankkija tai tavarantoimittaja.

Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus antaa viikolla 34 ja lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 17.12.2021. Direktiivin vaatimuksia ei voi kansallisessa lainsäädännössä keventää, mutta tiukentaminen on mahdollista.

Seuraamme tilannetta Tarjan kanssa ja tiedotamme tarkemmin. Google-haulla "Whistleblower-ohjelmisto" huomaat, että erilaiset palveluntarjoajat ovat jo haistaneet liiketoimintamahdollisuudet.

Pyrimme selvittämään tapoja, joilla pienimmät tilitoimistot voisivat selvitä asiasta ilman järjestelmähankintoja sopivat toimintamallit kuvaamalla ja ohjeistamalla. Alle 249 työntekijän yritykset voivat hyödyntää jaettuja kanavia, joita tarjoaa esimerkiksi Keskuskauppakamari.