Katsaus digitalisaatioon: Kahden tunnin maratonista pian todellisuutta? Näin teknologia voi parantaa urheilusuoritusta

Hyvä valmentaja saa urheilijan yltämään kovatasoisempiin suorituksiin. TCS uskoo, että kehittyvä digitaalisten kaksosten teknologia voi olla pian urheilijalle yhtä hyödyllinen tuki kuin huippuvalmentajakin. Teknologian avulla moni urheilija voi rikkoa kahden tunnin maratonin maagisen rajan jo vuoteen 2030 mennessä.

Tällä hetkellä monet urheilijat maksimoivat jo suoritustaan esimerkiksi puettavan teknologian ja tekoälyavusteisen valmennuksen avulla. Myös muut kuin kilpaurheilijat voivat saada reaaliaikaista tietoa kehonsa toiminnasta erilaisista syke- ja aktiivisuusmittareista, joiden dataa voidaan hyödyntää oman suorituksen suunnitelmalliseen kehittämiseen.

”Tämä on vasta alkua”, globaalin IT-palvelutalon Tata Consultancy Servicesin (TCS) futuristi ja johtava asiantuntija Frank Diana sanoo. Hänen mukaansa teknologian kehitys avaa juoksun ja muiden urheilulajien harrastajille lähitulevaisuudessa kiinnostavia uusia mahdollisuuksia. Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään paljon erityisesti digitaalisten kaksosten ympärillä.

Digitaalinen kaksonen on täydellinen simulaatio urheilijan kehosta

Digitaaliseksi kaksoseksi kutsutaan mallinnusta, joka on rakennettu digitaaliseen ympäristöön jostakin todellisen maailman kokonaisuudesta, kuten ihmiskehosta. Kun vaikkapa yksittäinen urheilija on mallinnettu digitaaliseen muotoon, digitaalisessa ympäristössä on mahdollista testata hänen kehonsa suoriutumista erilaisissa olosuhteissa ja erilaisen rasituksen alla.

Digitaalisten kaksosten teknologia voi hyödyttää esimerkiksi maratoonarin optimaalisen suorituksen tutkimista seuraavasti:

• Digitaaliset aivot: simuloivat juoksijan mielialoja havaitakseen, kuinka hän voi ehkäistä maratonin lopettamisen kesken kivun vuoksi ja saavuttaa flow-tilan
• Digitaalinen nenä: mittaa ihanteellista sisäänhengitystä nenäkäytävässä
• Digitaalinen sydän: suorittaa miljoonia stressitestejä, jotta havaitaan, kauanko urheilija voi juosta maksimivauhdissaan ilman vammoja
• Digitaalinen iho: simuloi hieneritystä ja nesteen kertymistä kudoksiin erilaisissa kilpailuympäristöissä, mikä auttaa nesteytyksen optimoinnissa
• Digitaalinen treenaaminen: tekoäly ”valmentaa” harjoitusskenaarioita metaversumissa tunnistaakseen yksilölle ihanteellisimmat treeniohjelmat

Teknologisen kehityksen myötä urheilijalle voidaan kehittää tulevaisuudessa muun muassa 3D-tulostetut kengät, jotka on mukautettu urheilijan yksilöllisiin tarpeisiin parantamaan hänen juoksunopeuttaan ja ehkäisemään vammoja. Vaatetuksessa hyödynnetyt materiaalit auttavat säätelemään kosteutta ulkoilman sekä ihon erittämän hien välillä ja ylläpitämään optimaalista kehon lämpötilaa.

Nanobotit voivat puolestaan valvoa urheilijan terveyttä ja ravinnon laatua jopa molekyylitasolla. 3D-tulostettu ruoka voi tarjota optimaalisen ravintoaineiden kokonaisuuden, joka perustuu reaaliaikaiseen terveysmittareiden tarjoamaan dataan.

”Älylasit tai älypiilolinssit voivat tulevaisuudessa korvata nykyiset älykellot. Urheilija voi nähdä esimerkiksi sykemittarin helposti näkökentässään. Lisäksi hänelle voidaan tarjota tietoa siitä, milloin vauhtia kannattaa nopeuttaa ja hidastaa ja milloin on paras hetki nauttia nestettä”, Diana jatkaa. ”Myös kokonainen kilparata voidaan simuloida urheilijan digitaalisella kaksosella ennen kilpailua. Näin voidaan määritellä konkreettiset toimet, strategiat ja taktiikat urheilusuorituksen optimoimiseen.”

Teknologisesti mallinnettu ja optimoitu urheilusuoritus sekä alati kehittyvät materiaalit voivat parantaa urheilusuoritusta jopa niin paljon, että maagisena pidetty kahden tunnin maratonjuoksu voi tulla mahdolliseksi jo vuoteen 2030 mennessä. Dianan mukaan kahden tunnin maratonista voi tulla urheilijoiden keskuudessa jopa suhteellisen yleinen.

Luonnollisen ja keinotekoisen rajat tulevat hämärtymään – kuinka urheilumaailma vastaa?

Kiihtyvä mittaaminen, suorituksen digitaalinen simuloiminen ja jopa näkökenttään ulottuvat mittaritiedot tuovat ihmisen ja laitteet lähemmäs toisiaan ja hämärtävät näin rajaa luonnollisen ja keinotekoisen välillä.

”Kun ulotamme katseemme vielä tästä kauemmas tulevaisuuteen, voimme nähdä urheilun muuttavan täysin muotoaan”, Diana sanoo.

Esimerkiksi keinotekoiset tukirangat eli eksoskeletonit, implantit ja keinotekoiset ruumiinosat voivat muuttaa käsitystämme urheilijasta sekä urheilusta. Diana pitää jopa mahdollisena, että tulevaisuudessa saatetaan järjestää erillisiä kilpailusarjoja ”luonnollisille” urheilijoille sekä heille, joiden suoritusta on paranneltu pitkälle kehittyneen teknologian avulla.

”Kysymys kuuluu, tulevatko urheilun säännöt mukautumaan riittävän nopeasti salliakseen tai kieltääkseen kehittyvän teknologian tarjoamat tulevaisuuden mahdollisuudet”, Diana toteaa.

Usko riman nostamiseen sekä nopeaan kasvuun ja muutokseen ajaa eteenpäin sekä TCS:ää yhtiönä että urheilijoita ympäri maailman. Tästä syystä TCS toimii juoksukilpailujen pääsponsorina ympäri maailmaa, kuten Ruotsin Lidingöloppetissa, Alankomaiden TCS Amsterdam Marathonissa sekä Iso-Britannian TCS London Marathonissa. TCS on myös kehittänyt sovelluksia kilpailujen järjestäjien, osallistujien ja yleisön tarpeisiin. Esimerkiksi ReScore on pilvipohjainen sovellus, joka auttaa urheilukilpailujen järjestäjiä asettamaan, seuraamaan, raportoimaan ja saavuttamaan tavoitteensa tapahtuman sosiaalisten ja ympäristövaikutusten osalta.