Tutkimus: Vain 16 % suuryrityksistä julkaissut oman toimintansa hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet – toimitusketjun osalta osuus tätäkin pienempi

Globaali IT-palvelutalo Tata Consultancy Services (TCS) ja Microsoft ovat julkaisseet tutkimusraportin Supply Chain Decarbonization: The Missing Link to Net Zero, joka tarkastelee, miten suuryritykset hyödyntävät toimitusketjuista saatavaa dataa pyrkiessään kohti päästövähennystavoitteitaan. 400 globaalin suuryrityksen julkisen datan analyysiin perustuvasta raportista käy ilmi, että valtaosalla yrityksistä on ongelmia päästövähennyksiin liittyvän datan validoinnissa ja toimenpiteiden tarkassa mittaamisessa ja seurannassa.

51 % raporttiin analysoiduista yrityksistä oli mukana Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä (DJSI) ja 52 % oli julkistanut ilmastotoimia. Kuitenkin vain 16 % yrityksistä oli julkaissut tieteeseen perustuvia tavoitteita oman toimintansa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (Scope 1 ja 2), ja toimitusketjun päästövähennystavoitteita (Scope 3) oli julkaissut vain 11 % tarkastelluista yrityksistä.

”Raportista käy ilmi, miten paljon innovaatiotyötä on vielä tehtävä globaalin liiketoiminnan kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi”, kertoo Swati Murthy, TCS:n strategisista kestävän kehityksen yhteistyöhankkeista vastaava johtaja. ”Yritykset voivat ottaa merkittävän askeleen kohti kestävämpää liiketoimintaa suunnittelemalla globaalit toimitusketjut uudelleen ja hyödyntämällä kehittynyttä teknologiaa ja analytiikkaa päästöjen seurannassa. Onkin äärimmäisen tärkeää vahvistaa strategista yhteistyötä hyperskaalan pilvipalveluntarjoajien kanssa, jotta uusin hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tukeva teknologia ja asiantuntemus voidaan tuoda mahdollisimman nopeasti kaikkien arvoketjun sidosryhmien saataville. Yhteistyö on vihreän siirtymän edellytys ja keskeinen tekijä myös ympäristöriskien ja sosiaalisten riskien pienentämiseksi.”

Tutkimusraportti korostaa säännöllisen yhteydenpidon tärkeyttä ekosysteemin toimijoihin, kuten yhtiön asiakkaisiin, tavarantoimittajiin ja muihin sidosryhmiin, riskienhallinnan ja hyvien käytäntöjen jakamisen näkökulmasta. Läpinäkyvyyden parantaminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen koko toimitusketjussa ovat avainasemassa, kun yhtiöt pyrkivät saavuttamaan ilmastotavoitteensa. Esimerkiksi kuluttajahyödykkeiden alalla jopa yli 80 % päästöistä syntyy toimitusketjun prosesseissa, kuten hankinnassa, pakkaamisessa ja logistiikassa.

Myös teknologiayrityksillä on strateginen rooli organisaatioiden data- ja analytiikkakumppaneina. Päästödatan siirto reunatoiminnoista pilveen helpottaa raportointia, mikä edistää siirtymää päästöttömiin, läpinäkyviin toimitusketjuihin. Esimerkiksi energia- ja vähittäiskauppasektorissa yritykset investoivat jo päästölaskentajärjestelmiin, jotka kattavat paitsi Scope 1:n suorat päästöt ja Scope 2:n ostetun energian epäsuorat päästöt, myös Scope 3:n toimitusketjun päästöt, jotka eivät ole raportoivan organisaation hallinnassa.

Kehittyneet organisaatiot voivat myös hyödyntää tekoälyn, koneoppimisen ja digitaalisten kaksosten kaltaisia teknologioita osana kestävän kehityksen ratkaisuja. Teknologiainvestoinneille voidaan saada moninkertaiset hyödyt muun muassa kustannussäästöjen, tehokkaampien projektien ja liiketoiminnan innovaatioiden kautta. Microsoftin tutkimuksen mukaan pelkästään siirtymä omasta konesalista pilveen voi johtaa 10 000 työntekijän organisaatiossa parhaimmillaan 70–90 prosentin hiilidioksidipäästövähennyksiin.

Myös tiukentuva sääntely ohjaa yritysten ilmastotoimia ja -raportointia. Esimerkiksi TCFD:n (Climate-Related Financial Disclosures) suositusten, hiilirajamekanismien ja EU:n toimitusketjulakien myötä yritykset joutuvat osallistumaan tiedonjakoalustoihin, jotka auttavat rakentamaan turvallisempia, vastuullisempia ja kestävämpiä toimitusketjuja.

TCS:n ja Microsoftin tutkimuksessa analysoitiin 400 kansainvälisesti toimivaa pörssiyhtiötä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on 10 biljoonaa dollaria. Yhtiöt toimivat muun muassa energian, ilmailun, autoteollisuuden, teknologian, vähittäiskaupan, kuluttajahyödykkeiden ja matkailun toimialoilla. Niiden pääkonttoreista 44 % sijaitsee Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, 35 % EU:ssa, 12 % Isossa-Britanniassa ja Irlannissa ja 8 % Aasian ja Tyynenmeren alueella. Koko raportti on luettavissa TCS:n verkkosivuilla.