Ohita
Tornionlaakson neuvoston rajakunnat muodostavat kiinteän maarajan Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä.
Tornionlaakson neuvoston rajakunnat muodostavat kiinteän maarajan Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä.

Tiedote -

Tornionlaakson sijainti on keskeinen Suomen huoltovarmuuden kannalta, mutta myös huomioiden Suomen ja Norjan NATO-jäsenyydet sekä Ruotsin tuleva NATO-jäsenyys

Tornionlaakson neuvosto on rajat ylittävä yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatio sekä yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston virallisista rajakomiteoista. Tornionlaakson neuvosto muodostuu 14 jäsenkunnasta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

Tornionlaakson neuvoston vuosikokous 7. kesäkuuta 2023 painottaa Suomen, Ruotsin ja Norjan hallituksille Tornionlaakson keskeistä sijaintia Suomen huoltovarmuuden mutta myös NATO-yhteistyön kannalta. Ruotsin tulevan NATO-jäsenyyden myötä Tornionlaakson alueella on maaraja kaikkien kolmen NATO-jäsenmaan kesken. Vuosikokous pyytääkin Suomen, Ruotsin ja Norjan hallituksia ottamaan huomioon huoltovarmuuden lisäksi myös NATO-yhteistyön merkityksen päätettäessä tulevaisuuden väyläinvestoinneista. Suomen NATO-jäsenyyden myötä on jo nähty kansainvälisten sotaharjoitusten yleistyminen Pohjois-Suomen alueella. Valtatie 21 on tällä hetkellä tärkein liikenneyhteys Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan välillä ja tien merkitys huoltovarmuuden osalta on korostunut entisestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tien kunto erityisesti välillä Kilpisjärvi-Palojoensuu ei kestä raskasta sotilaskalustoa. Tornionlaakson neuvoston vuosikokous painottaa, että päätöksiä tien kunnostamisesta ei ole syytä lykätä tulevaisuuteen, vaan muuttuneeseen maailmantilanteeseen on pystyttävä reagoimaan nopeasti.

Vuosikokous nostaa myös esiin Pohjoisen kasvavan roolin merkittävien investointien kannalta kaikissa kolmessa maassa. Pohjois-Ruotsi yhdessä Suomen Lapin ja Norjan Troms-Finnmarkin kanssa muodostavat yhteisen elinkeino- ja työmarkkina-alueen. Kaivosteollisuus, matkailu, metsäteollisuus sekä vihreä siirtymä ja Pohjoiseen suunnitellut tuulivoimapuistot sähköntuotannon lisäämiseksi ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä panostuksia. Mittavat investoinnit edellyttävät lisää työvoimaa eli asukkaita alueelle. Toimiva infrastruktuuri ja rajat ylittävä junayhteys on merkittävä vetovoimatekijä. Uudistetun Haaparannanradan valmistuminen vuonna 2012 sekä käynnissä oleva Tornio-Laurila ratayhteyden sähköistys valmistuen 2024, ovat erittäin tärkeitä päätöksiä pohjoisen liikenneyhteyksille. Helsinki-Tukholma ratayhteys etenee suunnitelmien mukaisesti, mutta päätökset Suomen henkilöjunaliikenteestä Torniosta Haaparantaan tulee tehdä nyt. Tornio-Haaparannassa nopea ja tehokas lastaus sekä rajat ylittävät kuljetusratkaisut tulee varmistaa.

Suomen, Ruotsin ja Norjan onkin tiivistettävä yhteistyötään. Tornio-Kolari ratayhteyden sähköistäminen sekä Kolari-Svappavaara ratayhteys ovat tulevaisuuden kehityksen kannalta keskeisiä päätöksiä. Tornionlaakson neuvosto painottaa, että päätökset rajat ylittävänhenkilöjunaliikenteen osalta Helsingistä Tornioon ja Haaparantaan sekä Tornio-Kolari ratayhteyden sähköistämisen osalta on uskallettava tehdä nyt, kun viranomaiset kaikissa kolmessa maassa työstävät vihreän siirtymän strategioita ja NATO-jäsenyys on avannut uusia mahdollisuuksia koskien infrastruktuuria. Geopoliittisen tilanteen muuttumisen johdosta Tornionlaakson neuvoston vuosikokous haluaa nostaa esiin tärkeän keskustelun Kolarin ja Skibotnin jäättömän sataman välisen rautatien rakentamisesta.

Puutteelliset ratayhteydet ja huonokuntoiset valtatiet muodostavat väistämättä isoimman pullonkaulan ja esteen Tornionlaakson ja koko pohjoisen alueen kehitykselle. Tornionlaakson alue rajat ylittävien rautatie- ja tieverkostojen osalta on tämän merkittävän alueen solmukohta. Tornionlaakson elinkeinoelämä ja asukkaat hyödyntävät jo nyt rajat ylittävää liikenneverkostoa, rautatieyhteyksiä, lentokenttiä sekä tieverkostoa. Pohjoismaiden ministerineuvoston tavoitteena on entisestään edistää rajat ylittävää liikkuvuutta ja niin Ruotsin, Suomen kuin Norjankin on otettava alueen merkitys entistä paremmin huomioon. Hyvät ja toimivat liikenneyhteydet ovat kestävän kehityksen tae pitkien etäisyyksien Pohjoisessa.

Tornionlaakson neuvoston vuosikokous haastaa Suomen, Ruotsin ja Norjan hallitukset näkemään sekä pohjoisen että NATO:n tuomat mahdollisuudet. Nyt on oikea aika tehdä rohkeita päätöksiä!”

Tornionlaakson neuvoston vuosikokouksen puolesta
15. kesäkuuta 2023

Roland Kemppainen, puheenjohtaja

Tuula Ajanki, toiminnanjohtaja


Tornionlaakson neuvosto on edunvalvonta- ja yhteistyöorganisaatio, joka muodostuu 14 jäsenkunnasta Ruotsin, Suomen ja Norjan raja-alueella. Suomesta jäseniä ovat Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio ja Enontekiö, Ruotsista Haaparanta, Övertorneå, Pajala ja Kiiruna sekä Norjasta Omasvuono (Storfjord), Kaivuono (Kåfjord), Raisi (Nordreisa) ja Yykeä (Lyngen).Tornionlaakson neuvoston vuosikokous haluaa nostaa esiin tiiviin, rajat ylittävän yhteistyön Pohjoiskalotin alueella sekä kolmen maan tarjoamat mahdollisuudet.

Kuin rajaa ei olisi - Tornionlaakso - rajat ylittävää edunvalvontaa

Parannamme toimintaedellytyksiä rajat ylittävään työssäkäyntiin - yritystoimintaan - kulttuuriin ja infrastruktuuriin

Tornionlaakson neuvosto
Storgatan 85
953 31 Haparanda
Ruotsi
Vieraile muissa uutishuoneissa