Grönlund-Nisusen paikallisia materiaaleja ja halkopinoestetiikkaa hyödyntävä installaatio Mutkalammin tuulipuistoon

Työpari Grönlund-Nisusen installaatio 84,3 m³/h tilataan Mutkalammin tuulipuistoon. Kaksivaiheisella teoshaulla valittu ehdotus julkistettiin tuulipuiston avajaisissa lauantaina 17. kesäkuuta Mutkalammilla.

Alkuvuodesta järjestettyyn Mutkalammin tuulipuiston avoimeen portfoliohakuun vastaanotettiin 73 hakemusta, joiden joukosta rinnakkaiseen luonnostilaukseen kutsuttiin neljä taiteilijaa. Luonnokset tilattiin työpari Grönlund-Nisuselta, taiteilija Nina Luostariselta, NEON-työryhmältä sekä kuvanveistäjä Jaakko Pernulta. Valintalautakunta päätyi valitsemaan Grönlund-Nisusen teosehdotuksen toteutusvaiheeseen.

“Voittajateoksen paikkasidonnaisuus ja paikallisten materiaalisuuksien hyödyntäminen yhdistettynä ajankohtaiseen aihemaailmaan teki suuren vaikutuksen raatiin, joka päätyi yksimielisesti valitsemaan toteutettavaksi Grönlund-Nisusen teoksen”, toteaa Kannuksesta lähtöisin oleva raadin taiteilijajäsen Janne Nabb.

Grönlund-Nisusta julkisen taiteen tekemisessä kiehtoo sen paikkasidonnaisuus ja mahdollisuus saavuttaa erilaista yleisöä kuin museo- ja galleriatyöskentelyssä.

“Mutkalammin taideteoksen sijoituspaikan tuomat maa- ja ympäristötaiteen yhtymäkohdat, yllätyksellisyys ja taustalla avautuva vihreää teknologiaa edustava tuulivoimapuisto sekä tuulimyllyjen eleetön esteettinen muotokieli olivat inspiroiva lähtökohta taideteokselle”, kertoo Grönlund-Nisusen Petteri Nisunen.

“Ajatellessamme tuulipuiston laajempaa merkitystä pohdimme, kuinka havainnollistaa tuulipuiston tuottaman päästöttömän energian määrää ja päädyimme vertaamaan sitä polttopuuhun, teoksemme päämateriaaliin. Polttopuu on suomalaisille hyvinkin tuttu materiaali, ja halkomotin sisältämä energiamäärä helpohko hahmottaa jopa useimmille kaupunkilaisille. Halkopinon voikin sanoa olevan osa suomalaista kansallis- ja mielenmaisemaa”, kertoo Nisunen teosehdotuksen materiaalivalinnasta.

“Mutkalammin tuulipuiston keskivertoinen energiantuottomäärä tunnissa vastaa 84,5 mottia eli kuutiometriä halkoja, josta teemme noin 50 metrin pituisen ja reilun kahden metrin korkuisen halkopinon. Se nostetaan kevyen rakenteen varaan yli metrin korkeuteen maasta, joten kaukaa katsoen se vaikuttaa levitoivan ilmassa. Öiseen aikaan teos valaistaan takaapäin ja se hahmottuu siluettimaisena, vain halkojen välistä siilautuvan valon päästessä läpi. Tuulivoimapuiston arvioitu elinkaari on 30 vuotta. Sinä aikana teoksen puumateriaali harmaantuu ja sammaloituu, muttei katoa ympäristöstä. Sen lähelle istutetaan tuulipuiston sisäänkäynnille johtava puurivi, joka kasvaa tuulipuiston elinkaaren aikana teoksen vaatimaa kuutiomäärää vastaavaksi.”

Raati arvioi, että Grönlund-Nisusen 84,3 m³/h on aiheeltaan ja toteutukseltaan ytimekäs, moniulotteinen ja ajankohtainen.

”Lähes kansantaiteen asemaan vakiintuneen halkopinoestetiikan hyödyntäminen julkisessa teoksessa viehättää. Hämärän tullen taustavalaistujen halkopinojen raoista tulviva valo avaa yllättävän näkökulman teoksen kokemiseen, kun se piirtää ohiajavasta autosta teosta tarkastelevalle vaikuttavan liikeparallaksin, valojen ja varjojen rakentaman dynaamisen kolmiulotteisen vaikutelman”, kuvailee Janne Nabb valittua ehdotusta.

Teos toteutetaan Neoen Renewables Finland Oy:n kesäkuussa virallisesti avattuun Mutkalammin tuulipuistoon. Kokonaisteholtaan Suomen suurin tuulipuisto sijaitsee Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla Kannuksen, Kalajoen ja Kokkolan alueilla. Teoksen toteutus pyritään ajoittamaan vuodelle 2023.

Tommi Grönlund (s. 1967) ja Petteri Nisunen (s. 1962) ovat taustaltaan arkkitehteja. Heidän taiteellinen tuotantonsa koostuu tekniikkaa, tiedettä ja taidetta yhdistelevistä installaatioista. Teoksissa tärkeässä roolissa ovat usein luonnontieteelliset, fysikaaliset ja mekaaniset ilmiöt, kuten liike, valo ja ääni. Grönlund-Nisunen on toteuttanut useita julkisia taideteoksia Suomessa ja muualla Euroopassa ja heidän teoksiaan on esitetty lukuisissa näyttelyissä kotimaassa ja kansainvälisesti.

Toteutettavan teosehdotuksen valitsi valintalautakunta, jonka jäsenet ovat Neoen Suomen maajohtaja Jerri Loikkanen, Neoen Ranskan Euroopan toimintojen johtaja Cristophe Desplats-Redier, Neoen Suomen projektipäällikkö Erika Forstén, Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö, taiteilija Janne Nabb, K.H.Renlundin museon aluetaideamanuenssi Anniina Kiiskinen sekä Upeartin taidekoordinaattori Yiorgos Fanaris.

Hankkeen koordinoinnista vastaa Upeart.