Ergonomiaa kotihoitoon CHECK -työkalulla

Kun aloitin kotihoidon fysioterapeuttina, minulla aivan kuin silmät avautuivat: mitä ihmettä täällä tapahtuu, fysioterapeutti Satu Lejman kuvailee. Usein mennään ovesta sisään ja ryhdytään toimeen. Hoitajat pitävät kroppaansa työvälineenä, miettimättä ergonomiaa ja sitä, miten asiakas voisi osallistua.

Viisi vuotta kotihoidossa ja palveluasumisessa ovat opettaneet pirkkalalaiselle fysioterapeutti Satu Lejmanille, että kotihoidossa työhön tartutaan enemmän omalla hoitajan näkemyksellä kuin ergonomialla ja apuvälineillä. Sama toistuu omaishoidossa:

”Omaishoitajuuteen ajaudutaan, kun sairaus etenee. Ei siinä tilanteessa usein ole apuvälineitä, eikä tietämystä.”

Lejman otti aiheesta kopin ylemmän ammattikorkeakoulututkintonsa lopputyössään. Hän lähti yhdessä Anu Turusen kanssa työstämään Respectan kotihoidon CHECK-työkalua. Sen tarkistuslistojen avulla voidaan katsoa kotihoitoa ergonomisesta näkökulmasta.

”Työkalun avulla lisääntyy ymmärrys, mitä apuvälineitä tarvitaan. Nähdään, mitkä ovat riskit, kuormittavat ja haastavat tilanteet kotihoidossa.”

Sekä kotihoidossa että omaishoidossa on hyvin selkeä tietotaidon puute.

”Ihmiset eivät osaa pyytää apuvälineitä tai kertoa, että haluaisivat jotain tiettyä koulutusta, jos he eivät tiedä, mitä on olemassa ja minkälaisia taitoja työssä tarvitaan.”

Organisaatiot herätys!

Lejmanin ja Turusen tekemä tutkimus paljasti, ettei kuormitukseen ole havahduttu myöskään organisaatiotasolla. Mitä ylipäätään tarkoittaa hoitajan ergonominen työskentely, mitä ovat hoitajan ergonomiset apuvälineet? Muistettiin toki, että joillakin asiakkailla on sähkösänkyjä tai passiivinostureita.

”Se sinänsä on hienoa, muttei tarkoita, että hoitaja osaisi työskennellä ergonomisesti ja että kuormitustekijät olisivat hallinnassa.”

Kotihoidon CHECK-työkalua kokeilleet hoitajat pitivät menetelmää hyvänä.

”Koettiin, että juuri sitä tietoisuuden lisäämistä tarvitaan hoitotyön tueksi kentällä.”

CHECK-työkalun avulla osataan arvioida asioita esteettömyyden, aktivoinnin ja ergonomian näkökulmasta. Työkalu antaa ohjeistusta, mitä tehdä ja millä apuvälineillä avustaa.

Samaa apua tarvitsevat omaishoitajat, joilla on kiintymyssuhde hoidettavaansa. Kiintymyksestä huolimatta ei saa unohtaa itseään ja omaa kroppaansa.

Liian hyvän palvelun kulttuuri

Lejman pohtii, että ongelmana on tavallaan ”hyvän palvelun kulttuuri”. Hoitajat haluavat tehdä parastaan ja myös asiakkaat odottavat palvelua. Asiakkaan etu on kuitenkin aktivointi ja oman toimintakyvyn ylläpito. Ikäihmiset tekevät mielellään kaikkensa, kun heitä tsempataan ja kannustetaan.

”Kaikki, mitä asiakas voi tehdä itse, tulee kartoittaa, vaikka muun toiminnan ohessa. ’Hienosti menee, työnnä kättä tuonne hihaan’”, Lejman kuvaa.

Tähän tarvitaan aikaa. Näin ergonomiasta tulee organisaation asia, joka vaatii listasuunnittelua.

”Kuormitustekijöiden ennaltaehkäisy lähtee myös organisaatiotasolta. On ymmärrettävä, miksi pitää olla ergonomisia apuvälineitä ja koulutusta, miksi nämä asiat ovat tärkeitä. ”

Yhtä lailla tulee ymmärtää, miksi omaishoitajille on tärkeä antaa ergonomiaohjausta ja järjestää apuvälinelainaamoon keveitä avustamiseen ja siirtämiseen tarkoitettuja välineitä myös omaishoitajien saataville, käytönohjauksineen.

Apuvälineala harppoo eteenpäin

”Se mikä on hienoa, niin apuvälinealahan menee loistavasti eteenpäin. Tulee upeita apuvälineratkaisuja myös kotihoitopuolelle, jossa apuvälineiden pitäisi olla jotain pientä kevyttä ja mukaan otettavaa.”

Lejman mainitsee siirtovyöt, liukuhanskat ja istumanosturit, joita hoitajat osaavat hyödyntää. Mukana kulkee myös easy slide, rullamainen kitkaa poistava apuväline, josta on helposti reväistävissä palanen liukumisen avuksi:

”Kun painava asiakas on kotihoidossa vaikka vuoteella, voi ensin laittaa palasen hartioiden ja lantion alle ja sitten liikuttaa. Se vie asiakkaan painosta tietyn osuuden eli tavallaan keventää.”

Työn voi aina tehdä ergonomisesti, myös pienissä tiloissa.

”Kaikista yksinkertaisimmillaan asia lähtee siitä, että olen ”painonsiirtoasennossa” ja minulla on jotain kättä pitempää, joku apuväline, kuten siirtovyö tai liukusiirrin. Sitten mietin, mistä asiakas ottaa kiinni ja tekee näin osansa. Vaikkei peppu nousisi ylös, mutta kun keventää puolet pakarasta, on painoa paljon vähemmän. Sitten oma tehtäväni on vain painonsiirtona viedä oma paino taakse.”

Ergonomia tarttuu, kun koulutusta vain on

Pirkkalassa ergo-koulutetut hoitajat ovat olleet aivan innoissaan ja uuden edessä:

”He sanovat, että on ihan valtava se tietoisuuden lisääntyminen. Koulutuksen jälkeen he todella tietävät, mitä tarkoittaa, että voi keventää omaa työtään. Ihmeitä voi tehdä pienillä apuvälineillä, jotka kulkevat mukana; siirtovöillä, liukuesteillä, liukuhanskoilla”, kertoo Satu Lejman.

”Kun kysyn, että mitä on opittu, niin hoitajat kertovat: me emme enää nosta, me siirrämme! Aina myös mietitään, mikä on asiakkaan rooli.”

Fysioterapeutti Satu Lejman kehitti yhdessä Anu Turusen kanssa Respectan tilauksesta kotihoidon CHECK –arviointityökalua, jota pilotoitiin Pirkkalan ja Parkanon kotihoidon henkilöstön kanssa.

Opinnäytetyö tehtiin sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ikääntyvien terveyden edistämisen koulutusohjelmassa Tampereen ammattikorkeakoulussa.