Blogikirjoitus -

Kuinka paljon olet valmis satsaamaan arjen turvallisuuteen työpaikallasi?

Työpaikoilla toimiva koulutettu turvallisuusorganisaatio tai turvallisuudesta vastaava henkilö ovat avaimia turvallisen arjen ylläpitoon ja kehittämiseen. Turvallisuuskulttuurin luomisessa on omat haasteensa, vaikka se olisikin turvallisuusorganisaation tai yksittäisen henkilön tavoitteena. 

Ihmiset ovat erilaisia ja vanhojen toimintatapojen muuttaminen on vaikeaa. Siitä huolimatta sen eteen kannattaa tehdä töitä. Kun turvallisuusasioista tulee itsestäänselvyyksiä koko henkilöstölle, ne otetaan osaksi arkea. Silloin ollaan jo hyvällä tasolla ja turvallisuuden edistäminen muuttuu kevyemmäksi, ylläpidolliseksi työksi.

Suljetut palo-ovet eivät välttämättä aina estä savun laajenemista

Helsingin Uutiset kertoivat 17. maaliskuuta Loviisalaisen yrittäjän tapauksesta, jossa avoimista palo-ovista tuli yrittäjälle yli 100 000 euron lasku. Suljettukaan palo-ovi ei välttämättä aina osastoi palon aiheuttamaa savua. Huomioon pitää ottaa myös hätäpoistumisteiden, kuten myös koko kiinteistön, palo-osastojen tiiveys. 

Lähtökohtaisesti palo-ovet ovat yleensä kunnossa ja jotkut sulkeutuvat automaattisesti palotilanteissa, mutta jos esimerkiksi ovien päällä välikaton alla on avonaisia LVIS-läpivientejä rakenteiden läpi, ne edes auttavat savun leviämistä palo-osastojen välillä, vaikka ovet olisivatkin suljettu.

Palo-ovien sulkemisista ja muista arjen turvallisuuteen liittyvistä asioista, sekä yrityksen tai kiinteistön erityiskäytännöistä, on hyvä tehdä ohjeistus ja ylläpitää niitä pelastussuunnitelmassa. Se luo hyvän pohjan turvallisuusasioiden kertaamiselle sekä ennen kaikkea uuden työntekijän perehdytykselle turvallisuusasioihin.

Omavalvontapöytäkirjalla turvallisuuden ylläpito helpottuu

Turvallisuusohjeiden lisäksi on hyvä tehdä yrityksen tai kiinteistön ominaispiirteet huomioiva turvallisuuden omavalvontapöytäkirja työkaluksi, jossa otetaan muun muassa yllä mainitut asiat huomioon. Vuotuisella pöytäkirjan läpikäymisellä on paljon positiivisia vaikutuksia kiinteistöturvallisuuteen ja turvallisuuden ylläpito helpottuu, kun tiedetään mitä tehdään.

Kokonaisuutena muutaman tunnin turvallisuuskouluttamisella, selkeiden turvallisuusohjeiden luomisella ja vuotuisilla turvallisuustarkastuksilla saa paljon aikaan.

Tämän blogin on kirjoittanut Alertumin turvallisuusasiantuntija Kim Öhman.

Kim Öhman
050 400 5808
kim.ohman@alertum.fi

Linkit

Aiheet

  • Neuvontatoiminta

Yhteyshenkilöt

Liittyvä sisältö

  • Suomalaisissa hoitoalan rakennuksissa syttyy vuosittain yli kaksi sataa tulipaloa

    Hoivakodeissa, tulipalotilanteissa, usein haasteeksi muodostuu asukkaiden rajoittunut kyky poistua itsenäisesti turvaan. ​Helsingin Sanomat uutisoi hoivakodissa syttyneestä tulipalosta Espoossa. ​Palo oli saanut alkunsa keittiössä sijainneesta pakastimesta. Tapaukselle saatiin onnellinen loppu, sillä henkilökunta onnistui evakuoimaan asukkaat ulos turvaan.

  • Turvallisuustekniikka on osa kiinteistön riskienhallintaa

    Kiinteistöjen olosuhteita valvotaan eri järjestelmillä, kuten paloilmoittimella, murtohälytys- ja kameravalvontajärjestelmillä kellon ympäri valvomoissa ja palvelukeskuksissa. Kun tekniikka havaitsee ja ilmaisee poikkeaman, voidaan tarvittavat toimenpiteet käynnistää tilanteen palauttamiseksi normaalitilaan.

  • Kiinteistön kamerajärjestelmän päivitys edessä?

    ​Monissa vähän vanhemmissa kiinteistöissä on käytössä perinteinen analoginen kuvan tallennusjärjestelmä, joka käyttää koaksiaalikaapelointia kuvan siirtoon tallentimen ja kameran välillä. Näissä tapauksissa kuvanlaatu ei välttämättä ole paras mahdollinen ja kaapelointitapa mielletään vanhentuneeksi.

  • ​Kriittisen infrastruktuurin kiinteistöturvallisuus

    Kriittisen infrastruktuurin, kuten vesi- ja lämpölaitosten, toiminta on varmistettava kaikissa olosuhteissa. Näiden kohteiden korkeatasoinen suojaus, niin sisäisiä kuin ulkoisiakin uhkia vastaan, tulee varmistaa.

  • ​Osataanko sinun työpaikallasi poistua oikein?

    Ihmisten rakennuksesta tyhjentymisen tavoiteaikana pidetään yleensä viittä minuuttia, tietenkin hieman rakennuksesta ja alasta riippuen. Viidessä minuutissa tulipalo on saattanut tuhota jo täysin yhden huoneen ja tuli on voinut levitä muihin tiloihin.

  • ​Onko pelastussuunnitelma turha?

    Pelastussuunnitelma, tuo turvallisuusasiakirja, joka monessa yrityksessä koetaan lakisääteiseksi möröksi tai ylimääräiseksi kustannukseksi. Onko pelastussuunnitelma turha? Se riippuu täysin siitä, kuinka sitä käytetään. Hyvinkin tehty suunnitelma voi olla osittain turha, jos se laatimisen jälkeen jätetään hyllyssä sijaitsevaan turvallisuuskansioon pölyttymään.

  • ​Miten toimit, kun palokellot soivat?

    Syksyn lähestyessä viimeisetkin lomailijat alkavat palata työpaikoilleen. Tuleva työkausi onkin hyvä aloittaa verestämällä muistiaan työpaikan turvallisuusasioista ja -käytänteistä. Muistatko vielä missä sijaitsevat työpisteesi lähimmät käsisammuttimet? Entä missä olikaan kokoontumispaikka? Mitä toimenpiteitä palohälytyksen aikana tulikaan muistaa?