Blogikirjoitus —
Massiivipuurakentaminen 2026: kohti parempaa vakuutettavuutta
Massiivipuurakentaminen on vakiinnuttamassa asemaansa osana vähähiilisempää rakentamista. Suomessa puu on luonteva rakennusmateriaali vahvan metsäsektorin ja puurakentamisen osaamisen ansiosta. Samalla rakennusten hiilijalanjälki ja vähähiilisyys ovat nousseet entistä vahvemmin osaksi rakentamista.
Massiivipuun, kuten CLT:n ja liimapuun, käytön lisääntyminen tuo kuitenkin mukanaan kysymyksiä, jotka rakennuttajien, kiinteistönomistajien, sijoittajien ja vakuuttajien on huomioitava. Aonin kansainvälisten havaintojen mukaan tutkimuksen, testauksen ja toimialan yhteistyön kehittyminen antaa vakuuttajille aiempaa parempaa tietoa massiivipuurakentamisen riskien arviointiin.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että keskeiset riskit olisivat poistuneet. Aonin alkuperäisartikkeli Mass Timber in 2026: Progress, Partnerships and the Path to Greater Insurability korostaa erityisesti palo- ja kosteusriskien hallintaa sekä rakennuksen palautettavuutta vahingon jälkeen.
Suomalaisille rakennushankkeille kysymys ei siksi ole vain siitä, voidaanko massiivipuusta rakentaa, vaan siitä, miten hanke suunnitellaan, toteutetaan ja dokumentoidaan niin, että riskit ovat hallittavissa ja myös vakuutusmarkkinoiden arvioitavissa.
Paloturvallisuus on kokonaisuus
Paloturvallisuus on yksi massiivipuurakentamisen keskeisistä riskikysymyksistä. Aonin alkuperäisartikkelin mukaan palotestit ovat lisänneet ymmärrystä massiivipuurakenteiden käyttäytymisestä, mutta samalla ne osoittavat, ettei rakennuksen suorituskykyä voida arvioida vain yhden materiaalin ominaisuuksien perusteella.
Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa yksityiskohtainen suunnittelu, suojausratkaisut, rakentamisen laatu sekä toiminta palon jälkeen.
Vakuuttajan kannalta olennaista ei kuitenkaan ole ainoastaan se, miten rakennus kestää palon. Yhtä tärkeää on ymmärtää, mitä tapahtuu vahingon jälkeen: miten esimerkiksi sammutusvesi ja rakenteisiin jäänyt kosteus voidaan havaita ja poistaa, mitkä rakenteet voidaan korjata, mitä täytyy vaihtaa ja kuinka nopeasti rakennus voidaan palauttaa käyttöön.
Kosteudenhallinta ulottuu koko rakennuksen elinkaareen
Suomen olosuhteissa kosteudenhallinta on tärkeä osa rakentamista, mutta massiivipuurakentamisessa sillä on myös merkittävä rooli vakuutettavuuden näkökulmasta.
Aonin mukaan kosteudenhallintaa tarkastellaan yhä enemmän koko rakennuksen elinkaaren näkökulmasta. Huomiota tarvitaan suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä, kunnossapidossa ja mahdollisen vahingon jälkeisessä palautumisessa.
Erityisen tärkeää on erottaa helposti havaittava pintakosteus syvemmälle tai piiloon rakenteisiin päätyneestä kosteudesta, jonka tunnistaminen ja poistaminen voi olla huomattavasti haastavampaa.
Vakuutettavuuden kannalta olennaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi:
- Kuinka nopeasti kosteus tai vesivahinko voidaan havaita?
- Päästäänkö kriittisiin ja piilossa oleviin rakenteisiin käsiksi?
- Miten rakenne voidaan kuivata turvallisesti?
- Miten vaurioituneet osat voidaan korjata tai vaihtaa?
- Miten voidaan varmistaa, että rakenne on korjauksen jälkeen jälleen turvallinen?
Kolmekeinoa parantaa massiivipuuhankkeen vakuutettavuutta
1. Osoita osaaminen ja vastuut selkeästi
Vakuuttajan on pystyttävä arvioimaan, miten riskejä hallitaan hankkeen koko elinkaaren ajan. Siksi rakennuttajan, suunnittelijoiden, valmistajien, urakoitsijoiden ja myöhemmin rakennuksen käytöstä vastaavan organisaation massiivipuuosaamisen osoittaminen voi olla keskeinen osa vakuutusmarkkinoille annettavaa tietoa.
Myös vastuiden selkeä määrittely lisää läpinäkyvyyttä ja auttaa osoittamaan, miten tunnistettuja riskejä hallitaan käytännössä.
2. Suunnittele palautuminen jo ennen rakentamista
Hyvä riskienhallinta ei tarkoita vain vahinkojen ehkäisemistä. Jo suunnitteluvaiheessa kannattaa miettiä, mitä tapahtuu, jos vahinko kaikesta huolimatta syntyy.
Suunnittelussa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi pääsy rakenteiden kriittisiin ja piilossa oleviin osiin, mahdollisuus havaita ja poistaa rakenteisiin jäänyt kosteus, vaurioituneiden elementtien eristäminen ja vaihtaminen sekä korjausten ja rakenteellisen suorituskyvyn todentaminen.
Kun näihin kysymyksiin pystytään vastaamaan ennen vahinkoa, myös vakuuttajan on helpompi muodostaa kuva vahingon mahdollisesta laajuudesta ja palautumiseen liittyvistä riskeistä.
3. Tee riskienhallinta näkyväksi vakuutusmarkkinoille
Hyvä vakuutusmarkkinoille toimitettava aineisto ei ole vain luettelo teknisistä riskienhallintatoimenpiteistä. Sen pitäisi osoittaa, miten eri toimenpiteet yhdessä pienentävät vahingon todennäköisyyttä ja seurauksia.
Kokonaiskuvaan kuuluvat muun muassa projektitiimin osaaminen, palo- ja kosteusriskien hallinta, laadunvarmistus, rakentamisen vaiheistus ja palautumissuunnittelu.
Tavoitteena on auttaa vakuuttajia arvioimaan juuri kyseistä hanketta sen omien ominaisuuksien perusteella yleisten massiivipuurakentamiseen liittyvien oletusten sijaan.
Myös toimitusketju vaikuttaa palautumiskykyyn
Massiivipuurakentaminen voi perustua erikoistuneisiin valmistajiin, mittatilaustyönä tuotettaviin osiin ja monimutkaisiin logistiikkaketjuihin. Tämä voi vaikuttaa paitsi rakentamiseen myös vahingosta palautumiseen.
Korvaavien komponenttien toimitusajat tai valmistajien kapasiteettirajoitteet voivat esimerkiksi pidentää palautumista ja kasvattaa liiketoiminnan keskeytysriskiä.
Siksi hankkeen riskienhallinnassa kannattaa tarkastella myös toimittajien kyvykkyyttä ja laadunvarmistusta, tuotanto- ja logistiikka-aikoja, vaihtoehtoisia hankintakanavia sekä varaosien ja suunnittelutietojen saatavuutta.
Vakuutettavuus alkaa jo suunnittelupöydältä
Massiivipuurakentamisen tutkimus, standardit ja käytännön kokemus kehittyvät. Samalla vakuuttajilla on käytettävissään aiempaa enemmän tietoa riskien arviointiin. Se ei kuitenkaan poista tarvetta hyvälle riskienhallinnalle.
Palo-, vesi-, työn laatuun ja vahingosta palautumiseen liittyvät riskit ovat edelleen olennaisia, ja vakuutusmarkkinoiden suhtautuminen yksittäisiin hankkeisiin voi vaihdella.
Suomessa massiivipuurakentamiseen liittyy kiinnostava mahdollisuus: vähähiilisemmän rakentamisen merkitys kasvaa, mutta vähähiilisyys ei tee hankkeesta hyvää vakuutusriskiä.
Mitä aikaisemmin tekninen suunnittelu, riskienhallinta, palautumissuunnittelu ja vakuutusstrategia yhdistetään, sitä paremmat edellytykset hankkeella on osoittaa vakuutusmarkkinoille, että riskit on tunnistettu ja niitä hallitaan järjestelmällisesti. Näillä toimenpiteillä on myös selvä vaikutus vakuutusten saatavuuteen ja hintaan.
Haluatko keskustella aiheesta?
Jos sinulla on kysyttävää massiivipuurakentamiseen liittyvistä riskeistä, riskienhallinnasta tai vakuutettavuudesta Suomessa, ota yhteyttä: Sami Moilanen sami.moilanen@aon.fi, Head of AGRC Finland; Jenni Valkeapää jenni.valkeapaa@aon.fi, Head of Property, Nordic Broking Centre.
