Olympiastadion sykkii Aren tekniikalla

Helsingin Olympiastadion on Suomen suurin perusparannus- ja uudistamistyömaa. Are toimii hankkeessa projektinjohtourakoitsijana vastaten stadionin LVIA-tekniikasta.

Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen työt pyörivät täysillä, ja kohteessa työskentelee arelaisten lisäksi useiden muiden yritysten työntekijöitä. Projekti alkoi vuonna 2016. Yhteensä Olympiastadionin perusparannus- ja uudistustöihin osallistuu 670 ihmistä, joista Aren LVIA-projektinjohtourakan parissa työskentelee 60.

Hankkeen kokonaislaajuus on kenttäalue ja katsomot mukaan lukien 90 000 neliötä ja Olympiastadionilla arvioidaan tulevaisuudessa vierailevan vuosittain noin miljoona kävijää. Syksyn 2018 aikana tulevat valmiiksi stadionin pääkatsomon ja urheilumuseon sisävalmistustyöt sekä julkisivujen kunnostustyöt. Koko stadionin sisätilat valmistuvat vuoden 2019 lopussa ja ulkoalueiden ja kentän osalta valmista pitäisi olla kesällä 2020.

- Kyseessä on projektinjohtourakka, jossa Helsingin kaupunki toimii tilaajana ja Are huolehtii stadionin LVIA-teknisestä projektinjohtourakasta. Teemme tiivisti yhteistyötä arelaisten kanssa, mutta vastuu toteutuksesta on Arella. Stadionin perusparannus- ja uudistamistöiden pääurakoitsijana toimii puolestaan Skanska ja sähköjen osalta projektinjohtourakasta vastaa Assemblin. LVIA-tekniikan, sähkön sekä perusparannus- ja uudistamistöiden urakat on siis kilpailutettu erikseen, Helsingin kaupungin Rakennuttaminen-palvelun LVI-projektipäällikkö Erno Sjögren kertoo ja jatkaa:

- Projektinjohtourakat ovat tavoite- ja kattohintaisia urakoita. Urakoihin sovituissa kannustinjärjestelmissä on yhteisiä tavoitteita yhteistoimintaan, työturvallisuuteen, kustannushallintaan ja aikatauluun liittyen. Näillä on yritetty jakaa vastuuta ja lisätä sitoutumista yhdessä tekemiseen. Tavoitteena on löytää lopputuloksen kannalta toimivin ja kustannustehokkain ratkaisu. Sen sijaan, että pyrkisimme optimoimaan vain tiettyjä osa-alueita, projektinjohtourakassa jaamme yhteiset tavoitteet ja riskit.

Ernon kanssa tiiviissä yhteistyössä toimii suurta projektia Aren puolelta vetävä LVIA-projektipäällikkö Jukka Järvinen.

- Aren vastuulla ovat työmaan kaikki LVI-, automaatio- ja sprinklerityöt, Jukka kertoo.

Projektin kilpailutus hoidettiin hieman perinteisestä poiketen, sillä yritysten sijaan painotettiin nimenomaan yksilöiden työsuoritusta.

- Etsimme hankkeeseen sitoutunutta ydinryhmää, ja pisteytystä tehdessä painotimme nimenomaan sitä, miten yhteistyö sujui ihmisten kesken. Ilman toimivaa yhteispeliä näin suuri työmaa ei ikinä valmistuisi, Erno selvittää.

- Täällä on alusta asti ollut tosi hyvä yhteishenki. Projektinjohtomalli on myös mielestäni todella toimiva, Jukka lisää.

Historiallinen kohde asettaa erityisvaatimuksia

Olympiastadionin työmaa koostuu 8 lohkosta, jotka muodostavat 8 eri työmaata. Työt tehdään vaiheittain ja ensin valmistuvat urheiluun keskittynyt museo sekä stadionin A-osa, johon kuuluvat stadionin pääkatsomo ja sen alapuoliset tilat, kuten Visitor Center ja ravintola.

- Koska kyseessä on historiallisesti arvokas rakennus, Museovirasto valvoo toteutusta hyvin tarkasti. Vanhan arkkitehtuurin vuoksi Olympiastadionille on kehitetty hyvin erikoislaatuisia ratkaisuja esimerkiksi putkien suhteen. Koska rakennuksen eri osat ovat iäkkäitä, niiden rakenteet eivät ole samanlaisia, Erno sanoo.

Are teki työmaalla paljon putkien malliasennuksia, jotka Museovirasto kävi hyväksymässä.

- Saneerauksessa on myös otettava huomioon tilojen ahtaus ja reitit on suunniteltava etukäteen erikseen. Koko Olympiastadion on mallinnettu 3D-tekniikalla tietomalliksi, josta näkyy kaikki työmaalla asennettava tekniikka.

Kuvateksti: Olympiastadionilla on lukuisia LV-tekniikan jakokaivoja, jotka ovat kaikki keskenään erilaisia. - Olympiastadionilla ei voida hyödyntää valmiita malleja. Erikoista näissä jakokaivoissa on myös se, että runko viedään maan alle, esittelevät Jukka ja Erno.

Vuoden korjaustyömaa

Rakennuslehti valitsi Olympiastadionin Vuoden Korjaustyömaaksi syksyllä 2018. Työmaalla on kiinnitetty turvallisuuteen erityistä huomiota, sillä työturvallisuus on sekä rakentamisesta vastaavalle Skanskalle että Arelle hyvin tärkeää.

- Kukaan ei pääse työmaalle edes vierailemaan ilman turvallisuusperehdytystä, Jukka huomauttaa.

Kaikki työmaalla työskentelevät käyvät läpi myös Skanskan ohjeistuksen mukaisen TTS-työn turvallisuussuunnitelman, jossa käydään läpi kohteen ja työvaiheiden riskit. Asentajat ja työnjohto perehtyvät suunnitelmaan työkohteella.

- Aren työntekijöille ei ole sattunut tapaturmia tällä työmaalla yli vuoteen. Haluamme, että kaikki pääsevät työpäivän jälkeen terveenä kotiin, Jukka summaa.