Aamupalan syövät nuoret ovat tyytyväisempiä elämäänsä – silti 44 % nuorista jättää arkisin aamupalan väliin

Lähes puolet nuorista ei syö aamupalaa kaikkina koulupäivinä. Arla ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) halusivat ymmärtää, mistä tämä johtuu ja kuulla nuorten ja heidän vanhempiensa ajatuksia aamupalan syömisestä. Arlan ja MLL:n tavoite on tukea nuorten henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä tehdä aamupalasta osa nuorten arkea.

Syksyllä 2025 toteutettuun Suureen Aamupalakyselyyn vastasi 1132 nuorta ja tämän ikäluokan huoltajia eri puolelta Suomea. Tulokset kertovat, että 44 % 13–17-vuotiaista nuorista ei syö aamupalaa koulupäivinä.

Yleisimmät syyt aamupalan väliin jättämiselle ovat nälättömyyden tunne aamulla, nukkumisen priorisoiminen, kiire sekä se, ettei aamupalaa jaksa tehdä tai nuori ei keksi, mitä söisi. Niistä, jotka eivät syö aamupalaa joka koulupäivä, yli puolet (53 %) arvioi, että älylaitteiden käyttö vaikuttaa ehtimiseen syödä aamupalaa.

”Useimmat nuoret kokevat aamupalan tärkeäksi, mutta hyvin monelle muut asiat ovat aamuisin etusijalla. Tulokset kuitenkin osoittavat selkeästi, että syödyllä aamupalalla on suuri vaikutus nuorten parempaan fyysiseen jaksamiseen ja hyvään mielialaan”, kertoo Arlan markkinointijohtaja Kati Janhunen.

Yhteys säännöllisten ruokailutottumusten ja elämään tyytyväisyyden välillä on selkeä: niistä nuorista, jotka syövät päivittäin sekä aamupalan että kouluruoan, 80 % antaa elämästään kouluarvosanan 8–10. Niillä, joilla aamupalan ja koululounaan syöminen ei ole jokapäiväistä, tyytyväisimpien joukko laskee lähes puoleen (42 %).

Suurin osa nuorista (72 %) kuitenkin pitää aamupalan syömistä koulupäivinä tärkeänä, ja he näkevät sen vaikutukset omassa arjessaan:

• 66 % kokee jaksavansa paremmin ja saavansa enemmän energiaa
• 49 % kertoo keskittymisen paranevan koulussa
• 46 % tuntee olonsa fyysisesti paremmaksi
• 39 % kokee, että heillä on parempi fiilis ja mieliala

Nuoret tunnistavat myös aamupalan väliin jättämisen seuraukset: yleisimpiä ovat väsymys (55 %), huonotuulisuus ja ärtyisyys (36 %), fyysiset oireet (35 %) ja keskittymisvaikeudet koulussa (33 %).

”Tavoitteemme on, että nuoret syövät aamuisin jotakin ravitsevaa, maistuvaa ja helposti toteutettavaa sen sijaan, että he jättävät aamupalan kokonaan väliin tai korvaavat sen epäterveellisillä vaihtoehdoilla. Aamupalalla on myös yhteys koululounaan syömiseen. Jos aamupala on syömättä, myös koululounas jää useammin väliin”, Janhunen jatkaa.

Vanhempien rooli on ratkaiseva

Vanhempien toiminta heijastuu nuoriin. Tutkimus osoittaa, että kun vanhempi syö aamupalan arkiaamuisin, jopa 62 % nuorista syö aamupalan joka koulupäivä. Jos vanhempi ei syö aamupalaa, määrä putoaa 35 prosenttiin. Myös yhteiset hetket ovat merkityksellisiä – yli kolmannes nuorista pitää aamupalaa tärkeänä perheen yhteisenä hetkenä.

Vanhempien esimerkin lisäksi myös kodin keskustelukulttuurilla on merkitystä. Vanhemmista 59 % käy melko usein tai usein keskustelua aamupalan syömisestä ja sen hyödyistä. Kun nuorilta kysyttiin, missä he useimmiten aamupalapuheeseen törmäävät, oma koti nousi ensimmäiseksi.

Nuorten mukaan aamupalan syömistä useammin edistäisi aikaisempi herääminen aamulla (52 %), se että joku tekisi aamupalan valmiiksi (43 %), mieluisat aamupalavaihtoehdot kotona (30 %) sekä mahdollisuus syödä aamupala koulussa (29 %).

”Olemme iloisia siitä, että monet nuoret tunnistavat, miten aamupala vaikuttaa omaan jaksamiseen ja hyvään oloon. Samalla tulokset muistuttavat, että kaikilla arjen hallinta ei suju yhtä hyvin. Kotona nähty esimerkki aamupalasta, rutiinit ja kannustava ilmapiiri vaikuttavat siihen, miten nuoren päivä käynnistyy”, kiteyttää MLL:n viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen.

Nuorille suunnattu hanke käynnistyy

Arla ja MLL ovat yhdessä suunnitelleet vuonna 2026 käynnistyvän hankkeen, joka nostaa esiin nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkityksen nuoria puhuttelevalla tavalla. Arla ja MLL tulevat tarjoamaan kaikille Suomen yläkouluille suunnatun materiaalin, joka kannustaa nuoria miettimään, miten he voivat parantaa omaa hyvinvointiaan ja aamupalatottumuksiaan. Lisäksi luvassa on pilotti, jossa selvitetään, miten aamupalan tarjoaminen kouluissa vaikuttaa koululaisten arkeen.

”Sen lisäksi, että tavoitteenamme on saada aamupala osaksi nuorten elämää, haluamme Arlalla innostaa ihan kaikkia suomalaisia aamupalalle. Haastamme aikuiset, muut yritykset ja yhteiskunnan toimijat puhumaan aamupalasta positiivisesti ja etsimään keinoja aamupalan normalisoimiseksi niin nuorten kuin omassa arjessa. Aamupala on asenne”, toteaa Kati Janhunen.

Avainlukuja tutkimuksesta

Tutkimuksen toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku Arla Oy:n ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Kyselyyn vastasi 548 13–17-vuotiasta nuorta ja 584 samanikäisten nuorten vanhempaa syksyllä 2025.

Aamupalan syömisestä

• 44 % nuorista ei syö päivittäin aamupalaa koulupäivinä.
• Nuorista, jotka syövät aamupalan päivittäin, 67 % syö myös kouluruoan päivittäin. Nuorista, jotka eivät syö aamupalaa päivittäin, kouluruoan syö päivittäin 42 %.
• 40 % pojista ja 47 % tytöistä ei syö päivittäin aamupalaa koulupäivinä.
• Viikonloppuisin kuitenkin 80 % nuorista syö aamupalan molempina päivinä.
• 64 % nuorista syö yleensä aamupalan yksin, 33 % perheenjäsenten kanssa ja 3 % kaverin tai jonkun muun kanssa.

Hyvinvoinnista

• Nuoret näkevät aamupalan syömisessä paljon positiivisia vaikutuksia omaan olotilaan:
  • 66 % jaksaa paremmin, on enemmän energiaa
  • 49 % pystyy keskittymään paremmin koulussa
  • 46 % on fyysisesti parempi olo
  • 39 % on parempi fiilis ja mieliala
  • 35 % jaksaa paremmin urheilla ja liikkua

Vanhempien ja kodin roolista

• Jos vanhempi syö aamupalan arkiaamuisin, jopa 62 % nuorista syö itsekin aamupalan joka koulupäivä.
• Jos vanhempi ei syö aamupalaa, vain 35 % nuorista syö aamupalan.
• 24 %:lle nuorelle vanhempi tai huoltaja tekee aamupalan koulupäivinä. Toisaalta 40 % vanhemmista ei koskaan arkiaamuisin tee lapselleen aamupalaa valmiiksi.
• 36 % nuorista pitää aamupalaa melko tai erittäin tärkeänä yhteisenä hetkenä perheenjäsenten kanssa. Vanhemmilla vastaava luku on 57 %.
• 58 % vanhemmista arvioi, että aamupalan väliin jättävä nuori ei jaksa keskittyä koulussa.
• 98 % vanhemmista kertoo, että heille on tärkeää, että heidän lapsensa söisi aamupalaa. Jos nuori jättää aamupalan väliin, 74 % vanhemmista kertoo sen turhauttavan heitä.
• 59 % vanhemmista käy melko usein tai usein keskustelua aamupalan syömisestä ja sen hyödyistä.

Aamupalapuheesta

• 82 % nuorista kuulee aamupalapuhetta eniten kotona.
• 62 %:lle koulu on myös merkittävä kanava aamupalapuheen kuulemiselle.
• 23 %:lle myös sosiaalinen media on aamupalapuheen lähde. Tyttöjen osalta kavereilla ja somella on enemmän merkitystä kuin pojilla.

Lisätietoja:

Kati Janhunen, markkinointijohtaja, Arla Oy
Haastattelupyynnöt viestinnän kautta: sirpa.rinne@arlafoods.com

Leena Poutanen, viestintä- ja varainhankintajohtaja, MLL
leena.poutanen@mll.fi, puh. 050 598 0601

Katariina Tenhunen, toimitusjohtaja, Tutkimustoimisto Vastakaiku
katariina.tenhunen@vastakaiku.fi, puh. 050 413 2392