Azets Finland

Puolet suomalaisista uskoo, että digitalisaatio tulee muuttamaan heidän nykyistä työnkuvaansa tulevaisuudessa. Samalla joka kolmas arvelee, ettei omaa työnkuvaa ole olemassa sellaisenaan 10 vuoden kuluttua. Julkisella sektorilla digitalisaation ja automatisaation tuomiin muutoksiin suhtaudutaan muita skeptisemmin, selviää asiantuntijapalveluita tarjoavan Azets Insight Oy:n tutkimuksesta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista (65 %) uskoo digitalisaation muuttavan omaa työtä ja työnkuvaa tulevaisuudessa. Monet kokevat, että digitalisaation aiheuttamat muutokset ovat jo nähtävillä: reilusti yli puolet suomalaisista kertoo, että digitalisaatio on jo vaikuttanut oman työpaikan toimintaan (60 %) sekä omaan toimenkuvaan ja työtehtäviin (55 %).

Puuduttavat rutiinit jätetään mielellään koneille

Suomalaiset näkevät digitalisaation ennen kaikkea mahdollisuutena kehittää ja monipuolistaa omaa työnkuvaa. Enemmistö (55 %) suomalaisista uskookin, että digitalisaatio tulee viemään työstä puuduttavimman osuuden. 40 prosenttia vastaajista myös uskoo, että älykkäät robotit luovat mahdollisuuksia kehittää omaa työtä siten, että tekijä pystyy keskittymään monipuolisempiin, vaativampiin ja enemmän arvoa luoviin työtehtäviin. Digitalisaation uskotaan myös muuttavan omaa työtehtävää ensisijaisesti tehokkaammaksi, paikasta riippumattomaksi ja helpommaksi.

– Digitalisaation myötä työ ei niinkään häviä, vaan se pikemminkin muuttaa muotoaan entistä fiksummaksi ja mielenkiintoisemmaksi. On paitsi tehokasta mutta myös mielekästä antaa koneen tehdä ja ihmisen ajatella, Azetsin toimitusjohtaja Ulla Nikkanen toteaa.

Toisaalta moni (19 %) uskoo, että digitalisaatio muuttaa omaa työtä entistä monimutkaisemmaksi. Etenkin julkisella sektorilla näin koki lähes neljäsosa vastaajista (23 %). Julkisella sektorilla työskentelevät arvioivat myös muita aloja useammin digitalisaation kuormittavan enemmän työntekoa.

– Julkisella sektorilla on puhuttu paljon esimerkiksi siitä, miten lukuisat eri järjestelmät ja niiden yhteensopimattomuus ovat hankaloittaneet työtä terveydenhoidossa. Kun lääkärin työajasta haukkaa valtaosan potilastyön sijaan järjestelmien välillä sukkuloiminen, on digitalisaatiossa epäonnistuttu. Kenties yksityinen sektori on onnistunut tässä keskimääräistä paremmin, Nikkanen pohtii.

Yli puolet valmiina kouluttautumaan uuteen ammattiin – työnantajilta kaivataan tukea

Noin 75 prosenttia suomalaisista luottaa siihen, että oma osaaminen riittää työelämässä myös tulevaisuudessa. Joka kuudes on asian suhteen kuitenkin skeptinen. Yli puolet (58 %) työssäkäyvistä kertookin kehittävänsä aktiivisesti omaa osaamistaan, jotta ei jää digitalisaation ja työelämän kehityksessä jalkoihin. Yhtä moni (59 %) on lisäksi valmis kouluttautumaan tarvittaessa uuteen ammattiin.

– Työelämän mullistuminen ja muutoksessa mukana pysyminen vaatii paitsi työntekijöiltä vastuuta omasta kehittymisestään, myös johtamisen ja koulutuksen muutosta. On työnantajien velvollisuus tarjota mahdollisuuksia kehittyä niin, että työntekijöillä on töitä tulevaisuudessakin. Toisaalta työntekijöiden vastuulla on myös käyttää uusia työkaluja eikä lipsua vanhoihin toimintatapoihin, Nikkanen kertoo.

Usko automatisaatioon vaihtelee iän, toimialan ja tehtävän mukaan

Suomalaisista vain joka viides uskoo, että oma työ on helposti automatisoitavissa esimerkiksi robottien tai tekoälyn avulla. Julkisella sektorilla työskentelevistä ainoastaan 12 prosenttia uskoo oman työn automatisoituvan tulevaisuudessa.

Näkemykset vaihtelevat huomattavasti myös työtehtävien mukaan. Työntekijöiden käsitykset poikkeavat melko suuresti erityisesti asiantuntijatason tehtävissä toimivien käsityksistä: Työntekijöistä jopa 22 prosenttia kokee, että digitalisaatiolla ei ole vaikutusta omaan työtehtävään, kun taas asiantuntijoista näin uskoo ainoastaan 7 prosenttia.

– Tulokset osoittavat, että mitä vanhempi vastaaja on, sitä harvemmin hän uskoo työnsä olevan helposti automatisoitavissa. Nuoret suhtautuvat tutkimuksen mukaan digitalisaation mukanaan tuomaan muutokseen monin osin vanhempia positiivisemmin, Nikkanen tiivistää.

Kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2020 verkkokyselynä ja siihen vastasi 1000 työelämässä olevaa, 18–64-vuotiasta suomalaista. Kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8%-yksikköä suuntaansa. Kyselytutkimuksen tilasi Azets Insight ja sen toteutti YouGov Finland.

Digitalisaatiolla pelottelu voidaan nyt lopettaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat työelämän digitalisoitumiseen positiivisesti ja uskovat sen tuovan uudenlaisia mahdollisuuksia työelämään. 60 prosenttia työelämässä olevista kertoo digitalisaation jo vaikuttaneen oman työpaikan toimintaan ja kaksi kolmesta uskoo sen muuttavan omaa työtä myös tulevaisuudessa.

Asiantuntijapalveluita tarjoavan Azets Insight Oy:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat työelämän murrokseen luottavaisin ja avoimin mielin. Lähes kolme neljästä (74 %) uskoo digitalisaation tuovan uudenlaisia mahdollisuuksia suomalaisille ja yli puolet (59 %) myös näkee, että digitalisaatio edesauttaa uusien innovaatioiden syntymistä omalla alalla. Yli puolet suomalaisista kokeekin, että digitalisaatiolla pelotellaan ihmisiä turhaan.

Reilusti yli puolet suomalaisista kertoo, että digitalisaatio on jo vaikuttanut oman työpaikan toimintaan (60 %) sekä omaan toimenkuvaan ja työtehtäviin (55 %).

”Tulokset osoittavat, että digitalisaatio ei ole tulossa, vaan se on jo täällä. Viimeistään tänä keväänä monessa yrityksessä on otettu pakon edessä se kuuluisa digiloikka. Vuosikausien pelottelusta huolimatta ihmiset näyttävät vastaanottaneen sen todella hyvin”, kertoo Azetsin toimitusjohtaja Ulla Nikkanen.

Nuoret ovat huolestuneita, mutta näkevät samalla mahdollisuuksia

Vaikka enemmistö suhtautuu digitalisaatioon positiivisesti, kolmannes suomalaisista on ahdistunut oman työnsä tulevaisuudesta ja siitä, kuinka itse tulee pysymään mukana työelämän murroksessa.

”Alle kolmekymppiset aikuiset ovat hieman muita ikäluokkia huolestuneempia työelämän murroksessa mukana pysymisestä. Toisaalta heissä on samalla hieman enemmän niitä, jotka uskovat digitalisaation tuovan uusia mahdollisuuksia ja luovan uusia työpaikkoja”, Nikkanen summaa.

Vaikka oman työn tulevaisuus ahdistaisi, kuitenkin ainoastaan 16 prosenttia on harkinnut alan- tai ammatinvaihtoa oman työn epävarman tulevaisuuden vuoksi.

Viekö vai tuoko robotit työt

Suomalaisten näkemykset digitalisaation, automaation ja robotisaation vaikutuksesta työpaikkojen määrään jakautuvat. Lähes kaksi kolmesta uskoo, että digitalisaatio pikemminkin muuttaa työtehtäviä eikä niinkään vähennä työpaikkoja. Toisaalta yhtä moni ennustaa työpaikkojen vähenemisen digitalisaation vuoksi.

Oman työtehtävän tulevaisuus nähdään kuitenkin valoisana: vain alle viidennes (19 %) pelkää, että automatisaatio ja robotit tulevat viemään oman työn tulevaisuudessa.

”Osa työtehtävistä kyllä muuttuu, joten siinä mielessä työtä katoaa. Ihminen pääsee kuitenkin tekemään niitä asioita, joissa se on hyvä: asiantuntijoista tulee asiantuntijoita eikä rutiinien vankeja, vuorovaikutustaidot ja luovuus pääsevät esille”, toteaa Nikkanen.

Myös työntekijän rooli omasta tulevaisuuden työllistymisestään jakaa mielipiteitä: 45 % suomalaisista on sitä mieltä, että työn murroksessa työntekijä on itse vastuussa siitä, onko hänellä tulevaisuudessa töitä. Yhtä moni näkee asian toisin.

Kyselytutkimuksen toteutettiin maaliskuussa 2020 verkkokyselynä ja siihen vastasi 1000 työelämässä olevaa, 18–64-vuotiasta suomalaista. Kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8%-yksikköä suuntaansa. Kyselytutkimuksen tilasi Azets Insight ja sen toteutti YouGov Finland.

Lisätietoja ja haastattelut:
Ulla Nikkanen
ulla.nikkanen@azets.com
puh. 040 522 9091