Kesätyöhaku alkaa – älä mokaa sopimusasioissa

Haku kesätöihin on kuumillaan ja pian uudet työntekijät ja työnantajat ovat löytäneet toisensa. Moni kuitenkin unohtaa, että ”kättä päälle” -paiskaamisen jälkeen on syytä sopia työhön liittyvistä asioista. Taloushallinnon ja HR:n asiantuntijapalveluita tarjoavan Azetsin asiantuntija vinkkaa, mitä kannattaa kesätyöstä sopiessa ottaa huomioon.

Kaikkien etu on, että kesätyöntekijän kanssa sovitaan kirjallisesti työsuhteen perusasiat, hänelle annetaan asianmukainen perehdytys ja tuetaan muutenkin työn ja työelämän opetteluun liittyvissä asioissa.

”Täytyy muistaa, että useimmilla kesätyöntekijöillä on vähän tai ei lainkaan työkokemusta. On tärkeää, että he saavat työelämästä myönteisen kuvan, mikä on työnantajankin etu. Kesätyöntekijät lentävät kesän päätteeksi maailmalle ja puhuvat kokemuksistaan joko hyvää tai pahaa – työnantajakuva syntyy näiden kokemusten pohjalta”, Herkko Valkama, johtaja, HR ja palkkahallinto, Azets toteaa.

Kirjaa työsopimukseen ainakin nämä

Kesätyöntekijän palkka määräytyy yleensä kyseisen toimialan työehtosopimuksen mukaan. Joskus se voi olla esim. 80 prosenttia aloittavan vakituisen työntekijän palkasta, joillakin toimialoilla edellytetään maksettavan kesätyöntekijälle vähintään toimialan minimipalkkaa. Työajat määräytyvät kesätyöntekijöillä, kuten muillakin yrityksen työntekijöillä.

Kenties yleisin virheellinen käsitys on, että kesätyöntekijöille voidaan puhelinsoitolla ilmoittaa, ettei tänään tarvitsekaan tulla töihin. Esimerkiksi jäätelökioski pistetään sadepäiväksi kiinni ja kesätyöläiselle ilmoitetaan, ettei töitä ole tänään. Työsopimus voi toki olla niin sanottu 0-tuntisopimus, jolloin työnantajalla ei ole velvoitetta tarjota töitä yhtään, jos niitä ei ole.

Nykyisen lain mukaan vaihtelevasta työajasta eli ns. 0-tuntisopimuksesta ei saa työnantajan ehdotuksesta sopia, mikäli työvoiman tarve on kiinteä. Jos työntekijä pystyy jälkikäteen osoittamaan, että työtunteja on kertynyt säännöllisesti, 0-tuntisopimukselle ei ole ollut perusteita.

”Työnantajan kannattaa kuitenkin muistaa, että 0-tuntisopimuksessa myös työntekijällä on oikeus kieltäytyä työvuorosta, pakata uikkarit kassiin ja mennä rannalle aurinkoisena päivänä”, Valkama kertoo.

Perehdytys antaa edellytykset tehdä työ hyvin

Työhön perehdytykseen täytyy aina panostaa, erityisesti tietysti kesätyöntekijän kohdalla. Nuorilla ei välttämättä ole tietoa ja kokemusta työelämän pelisäännöistä – varsinaisesti työhön liittyvistä ohjeista puhumattakaan.

”Työnantajan erityisenä velvollisuutena huolehtia kunnollisen perehdytyksen järjestämisestä. Se on myös työnantajan etu, sillä kesätyöntekijä voi silloin tehdä työnsä paremmin”, Valkama muistuttaa.

Jos työnantajalla on lakiin tai työehtosopimukseen perustuva velvollisuus tarjota työntekijälle työn vaatimaa koulutusta, koulutuksen on oltava maksutonta työntekijälle. Lisäksi koulutus on luettava työajaksi ja mahdollisuuksien mukaan sen on tapahduttava työvuorojen aikana.

Osa eduista kuuluu myös kesätyöläiselle

Työsuhteeseen kuuluvat luontaisedut saavat usein sekä työnantajan että työntekijän hämmentyneeksi. Lain mukaan työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti, ellei heidän erilaiseen kohteluunsa ole asiallista perustetta.

”Työpaikkalounas tulee varata myös kesätyöntekijöille, jos sellainen on tarjolla muullekin henkilöstölle. Sen sijaan työterveyshuollon lakisääteistä paremmassa sisällössä ja esimerkiksi yrityksen tarjoamassa ylimääräisessä vakuutusturvassa tai virikeseteleissä voidaan soveltaa rajoituksia, perusteena määräaikaisen työsuhteen lyhyt kesto”, Valkama toteaa.

Loma kuuluu kaikille

Kesätyö kerryttää lakisääteisesti vuosilomaa, kuten muutkin työsuhteet. Tyypillisesti kesätyöstä kertyy vuosilomaa 4–6 lomapäivää riippuen siitä, kuinka pitkään työntekijä kesän aikana työskentelee.

Jos työntekijä aloittaa kesken kalenterikuukauden ja lopettaa kesken kalenterikuukauden saman kesäkauden aikana, aloittamis- ja lopettamiskuukausi lasketaan yhteen ja tarkastellaan, kertyykö näiltä kahdelta kuukaudelta yhteensä niin monta työpäivää, että vuosilomaa ansaitaan näiltä kuukausilta.

”Usein kesätyöntekijä ei pidä lomaa, vaan kertyneet lomapäivät maksetaan hänelle loppupalkan yhteydessä”, Valkama selventää.

Koeaika on kaikkien etu

Joskus kesätyöntekijän valinnassa tehdään virhe, eikä työntekijä hoida hommiaan sovitusti. Yhtä lailla aina luvattu työ ei vastaa työntekijän odotuksia. Tällaisia tilanteita varten kannattaa työsopimukseen alkuun sopia koeaika, joka voi lain mukaan olla korkeintaan puolet määräaikaisen työsuhteen kestosta.

”Määräaikaisuus voi olla myös työntekijän etu – myös hän voi koeaikana lopettaa työsuhteen, esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa työnkuva ei vastaakaan sovittua tai työn tekemiselle ei ole asiallisia olosuhteita”, Valkama muistuttaa.

Kesätyöntekijäkin voi sairastaa

Jos kesätyöntekijä sairastuu, hänen on ilmoitettava sairastumisestaan esihenkilölleen tai muulle sovitulle henkilölle viipymättä. Työpaikkojen käytännöt esimerkiksi lääkärintodistuksen suhteen vaihtelevat. Nämä on hyvä käydä läpi viimeistään perehdytyksen yhteydessä.

”Lain mukaan työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada täysi palkka työpäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Alle kuukauden työsuhteissa sairausajan palkka on 50 prosenttia palkasta”, Valkama kertoo.