Kuinka hyvin tunnet pohjoismaiset lomasäännöt? Laskentatavoissa on eroa

Lomakausi on taas käsillä. Lomasuunnittelu ja henkilöstön lomien hallintarumba on käynnistynyt yrityksissä, eikä se ole aina yksinkertaista – etenkään silloin, kun yritys sijaitsee useissa maissa, joissa kaikissa on omat erityiset lomalakinsa.  

Monet ajattelevat, että Pohjoismaissa asiat toimivat samalla tavalla. Pohjoismaiden lomakäytännöissä on paljon yhteistä, mutta myös selkeitä eroja. Kaikilla neljällä maalla on yhteinen tavoite lomalainsäädännössä: varmistaa, että kaikki työntekijät saavat vuosittaisen lomansa ja työntekijällä on mahdollisuus taloudellisesti olla poissa työstä lomakauden aikana. Tämä toteutetaan kuitenkin eri tavoin eri maissa.

Laskentatavassa on myös eroja, ja siinä Suomi poikkeaa selkeästi muista: Suomessa vuosilomalaki määrittelee lomalaskennan siten, että myös lauantait lasketaan lomaksi. Vain osassa työehtosopimuksia on erikseen sovittu, että lauantaita ei lasketa lomaksi.

Kuitenkin käytännössä kaikissa Pohjoismaissa lähtökohta on, että työntekijä saa vuodessa 5 kalenteriviikkoa lomaa. Vain Suomessa tosin ensimmäisen työssäolovuoden aikana loma voi ansaintasäännöistä johtuen jäädä hyvin vähäiseksi, ellei työnantaja myönnä uudelle työntekijälle ylimääräistä palkallista lomaa.

Ruotsin lomansäännöt  

• Lakisääteinen loma-aika: Ruotsin laki määrää, että kaikilla työntekijöillä on oikeus 25 lomapäivään vuodessa. 
• Pääsääntö 4 viikon yhtäjaksoisesta lomasta: Laki määrää myös, että työntekijöillä on mahdollisuus 4 viikon yhtäjaksoiseen lomaan pääsesongin aikana, joka on kesäkuusta elokuuhun. Työehtosopimusten tai muiden sopimusten perusteella työntekijällä voi olla oikeus pidempäänkin lomaan, esimerkiksi 28, 30 tai 35 päivään, mutta lain mukaisen vähimmäismäärän alle ei paikallisesti ole mahdollista neuvotella. 
• Työpäivät lasketaan maanantaista perjantaihin: Kaikki kokoaikaiset työntekijät ovat normaalisti oikeutettuja 25 päivän lomaan, mutta kuinka monta näistä päivistä on palkallisia, riippuu siitä, kuinka pitkään on työskennellyt tai ansainnut. Ruotsin lomalaki puhuu ansaintavuosista ja lomavuosista: Ansaintavuosi on vuosi, jonka aikana ansaitset lomaa, ja lomavuosi on vuosi, jolloin vietät lomaa. Ansaintavuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3., ja lomavuosi on sama ajanjakso seuraavana vuonna. Jos työskentelet koko ansaintajakson ajan ilman poissaoloja, jotka eivät perustu lomakorvauksiin, sinulla on siis 25 palkallista päivää käytettävissä lomavuoden aikana. Työehtosopimusten tai muiden sopimusten kautta tästä säännöstä voidaan poiketa, jolloin työtekijällä voi olla samanaikaisesti loma- ja ansaintavuosia, usein laskettuna kalenterivuoden mukaan. Tällöin maksettavia lomapäiviä ei tarvitse ansaita etukäteen, vaan työn voi tehdä samana lomavuonna kuin loma pidetään. 
• Lomien siirto: Työntekijät voivat siirtää enintään 5 lomapäivää seuraavalle vuodelle tai myöhemmälle ajankohdalle viiden vuoden sisällä. 
• Työnantajan on maksettava lomakorvaus työntekijälle loman yhteydessä. 
• Kun työntekijä irtisanoutuu, hänellä on oikeus saada lomakorvaus lomasta, jonka hän on ansainnut mutta jota hän ei ole käyttänyt. Näitä voivat olla jäljellä olevat lomapäivät kuluvana vuonna, aiemmilta vuosilta säästetyt lomapäivät tai kuluvana vuonna ansaitut lomapäivät. Lomakorvaus kaikista näistä päivistä lasketaan samojen sääntöjen mukaisesti kuin lomakorvaus työsuhteen aikana. Korvaus on maksettava työntekijälle mahdollisimman pian, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä. 

 Tanskan lomansäännöt 

Tanskassa otettiin käyttöön uusi lomalaki syyskuussa 2020. Uudistuneen lain mukaan työntekijät ansaitsevat ja pitävät lomansa samana ajanjaksona. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki työntekijät voivat pitää palkallista lomaa jo ensimmäisenä työvuotenaan – samana vuonna kuin he ansaitsevat lomansa. Ero on merkittävä aiempaan verrattuna uusien työntekijöiden näkökulmasta: heidän ei tarvitse odottaa vuotta hyötyäkseen palkallisista lomista.  

• Lomat ansaitaan 1.9. –31.8: Työntekijä ansaitsee 2,08 päivää lomaa kuukaudessa, mikä tekee yhteensä 25 päivää vuodessa. Lomaa voi käyttää sen jälkeen, kun se on ansaittu, mutta viimeistään 31. joulukuuta ansaintajakson jälkeen. Esimerkiksi 25 päivää, jotka ansaittiin 1.9.2020- 31.8.2021, on käytettävä ennen 31.12.2021.
• 5 lomapäivän siirto tai maksu tammikuussa: Työntekijä voi siirtää tai saada rahana 5 lomapäivää tammikuussa, jos hän on käyttänyt 20 päivää. 
• 5 lomapäivän siirto tai maksu tammikuussa: Työntekijä voi siirtää tai saada rahana 5 lomapäivää tammikuussa, jos hän on käyttänyt 20 päivää. 
• Työpäivät lasketaan maanantaista perjantaihin: Tanskan lomalaki huomioi työpäivät maanantaista perjantaihin. 
• Lomakorvaus 1 %: Lomakorvaus ansaitaan samana ajanjaksona kuin lomakin. Se voidaan maksaa joko kahdessa erässä toukokuussa ja elokuussa tai siinä kuussa, jossa lomaa käytetään. 
• Yrityksen omat säännöt: Lomalain määräysten lisäksi yritys voi tarjota työntekijöille mm. niin sanottuja “Feriefri”-päiviä tai kuudennen lomaviikon, jotka käsitellään yrityksen omien sääntöjen mukaisesti eivätkä ne kuulu lomalain piiriin. 

Norjan lomansäännöt 

• Lakisääteinen loma-aika: Norjan lomain mukaan työntekijöillä on oikeus neljään viikkoon ja yhteen päivään (21 päivää) lomaa vuodessa, ja heillä on oikeus 10,2 %:n lomakorvaukseen. Yritykset, jotka noudattavat 12 %:n lomakorvausta, ovat yleensä ottaneet käyttöön viiden viikon lomaoikeuden työntekijöilleen (tämä tarkoittaa neljää sopimuspäivää lakisääteisen oikeuden lisäksi). 
• Lomien siirto: Työntekijä voi siirtää 10 lomapäivää seuraavalle vuodelle. 
• Työpäivät lasketaan maanantaista perjantaihin: Yksi lomaviikko vastaa 5 työpäivää. 
• Maksulliset juhlapyhät: Norjassa 1. toukokuuta ja 17. toukokuuta ovat palkallisia juhlapyhiä, lisäksi maassa on muita kansainvälisiä, vakiintuneita juhlapäiviä. 
• Sairausloma ja loma: Työntekijät, jotka eivät ole olleet täysiaikaisessa työssä ansaintavuoden aikana, voivat olla pitämättä lomaa siihen asti, kunnes lomakorvaus kattaa palkanmenetyksen loman aikana. 
• Loma-aika: Työntekijällä on oikeus pitää kolme peräkkäistä lomaviikkoa loma-aikana 1.6–30.9. Tarkka loman ajankohta on työnantajan päätettävissä, jos toisin ei ole sovittu. 
• Lomakorvauksen maksaminen: Norjassa lomakorvaus maksetaan yleensä yhdessä erässä, yleensä kesäkuussa. 
• Työnantajan vastuu lomista: Työnantajan on varmistettava, että työntekijät pitävät lomaa. Vaikka työntekijä olisi pitkällä sairauslomalla, työnantajan tulisi varmistaa, että työntekijä pitää lomaa, jos se suinkin on mahdollista. 

Suomen lomansäännöt 

Suomen lomajärjestelmä poikkeaa monista Euroopan maista, ja siinä on useita määräyksiä, joista ei voida sopia toisin. Ulkomaiset yrityksetkin ovat siten velvoitettuja noudattamaan Suomen määräyksiä vähimmäistasolla, vaikka yrityksellä olisi muita, tiukempia globaaleja käytäntöjä. 

• Lomanmääräytymisvuosi: Lomanmääräytymisvuosi jakautuu kahdelle kalenterivuodelle ajalle 1.4.–31.3., esimerkiksi 1.4.2020–31.3.2021. 
• Lomien ansainta: Työntekijä ansaitsee lomaa työskentelemällä, ja ansainta perustuu joko 14 päivän sääntöön tai 35 tunnin sääntöön. 
• Lomapäivien määrä: Työntekijällä on 24–30 lomapäivää vuodessa työsuhteen kestosta riippuen. Toisin sanoen vasta palkatut työntekijät saavat vähemmän palkallisia lomapäiviä kuin pidempään työsuhteessa olleet työntekijät. 
• Loman ajankohta: Työntekijä voi toivoa lomansa ajankohtaa, mutta työnantajalla on oikeus päättää lopullinen ajankohta. Ilmoitus loman ajankohdasta on annettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkua. Tietyissä erityistilanteissa ilmoitusaika voi olla viimeistään 2 viikkoa ennen loman alkua. 
• Lomien jakautuminen: Pääsääntöisesti 24 päivää tulisi myöntää lomakauden aikana ja loput lomapäivistä talvilomakauden aikana. 
• Lomapäivien laskeminen perustuu vuosilomalakiin, joka määrittelee, että lauantait sisällytetään lomapäivien laskentaan. Tämän vuoksi viikko voi koostua joko 5 tai 6 lomapäivästä (jos lauantait sisältyvät). Käytännössä lauantai on ollut ongelmallinen päivä ulkomaisille työnantajille erityisesti yrityksissä, joissa työviikko on maanantaista perjantaihin. Kuitenkin Suomessa yksi lomaviikko voi sisältää 6 lomapäivää, vaikka sama kalenteriviikko sisältäisi vain 5 työpäivää, riippuen työehtosopimuksesta. 

Lisätietoja:

Herkko Valkama

Palkanlaskennan ja HR:n palveluista vastaava johtaja, Azets

Herkko.valkama@azets.com

Puh. 040 7054 848