Kunnat valmistautuvat suuriin muutoksiin talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa – inhouse-malliin uskotaan edelleen, vaikka markkinoilta saattaisi löytyä avain tuottavuuteen

Kuntien taloushallinnon ja palkanlaskennan palveluiden järjestämistä koskeva selvitys paljastaa, että suurin osa kunnista turvautuu edelleen inhouse-yhtiöihin. Uuden hankintalain eteneminen tarkoittaisi, että karkeasti noin puolet kunnista joutuisi kilpailuttamaan talous- ja palkkahallintonsa tai tekemään muita ratkaisuja. Tämä selviää Azetsin syksyllä FCG:llä teettämästä selvityksestä.

Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijapalveluita tarjoava Azets teetti FCG:llä tänä syksynä selvityksen, jossa kartoitettiin 137 kunnan – kokoluokaltaan 250–3000 työntekijää - taloushallinnon ja palkanlaskennan palvelujen nykytila, haasteet ja tulevaisuuden suunnitelmat. Kyselyyn vastasi 44 kuntaa, ja tuloksia täydennettiin kymmenen kunnan haastatteluilla.

Selvitykseen vastanneista kunnista yli puolet (57 %) on tällä hetkellä ulkoistanut taloushallinnon palvelut osittain tai kokonaan ja 59 prosenttia on ulkoistanut palkanlaskennan palvelut. Kunnat ovat ulkoistaneet ne pääasiassa (96 %) inhouse-yhtiöille, joista ne itse omistavat osuuden. Kuntien omistusosuudet näistä inhouse-yhtiöistä ovat kuitenkin niin pieniä (alle 10 %), että nykyisten omistusprosenttien perusteella useimmat kunnat eivät pysty enää välttymään talous- ja palkkahallinnon kilpailutuksilta.

Nykyiset järjestelyt eivät vastaa tulevaa lainsäädäntöä

Jos uusi hankintalaki etenee suunnitellusti, kunnilla tulee olla vähintään 10 prosentin omistusosuudet inhouse-yhtiöistä välttääkseen kilpailutusvelvoitteen – nykyiset järjestelyt eivät siis vastaa tulevaa lainsäädäntöä.

”Vaikka hankintalain muutoksesta on keskusteltu paljon, vain 45 prosenttia kunnista on tehnyt kehittämissuunnitelmia talous- tai palkkahallintoon. Hankintalain muutoksista ja nykylainsäädännön tulkinnoista johtuen kunnat joutuvat tarkastelemaan vaihtoehtojaan uudelleen. Tämä avaa kunnille mahdollisuuden kartoittaa omia tarpeitansa parhaiten vastaavien kumppaneiden osaamista ja kokemusta oman toimintansa kehittämiseksi ja tehostamiseksi”, toteaa FCG:n kehitysjohtaja Toni Auvinen.

Osaajien saatavuus ja teknologinen osaaminen tunnistettu haasteeksi

Moni kunta harkitsee, mitä niiden kannattaisi nyt tehdä. Yli 60 prosenttia kunnista pohtii ulkoistusvaihtoehtoa, joko kokonaan tai osittain. Erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnon osaajien saatavuus on tunnistettu vakavaksi haasteeksi.

“Nyt on oikea aika käydä strateginen keskustelu. Kyse ei ole vain lakiteknisestä muutoksesta, vaan kuntien hallinnon tehokkuudesta, kustannusten hallinnasta ja palveluiden jatkuvuudesta. Ja ennen kaikkea siitä, miten kunta ja kuntalaiset voivat hyötyä muutoksesta, jonka ansiosta kunta saa käyttöönsä avoimien kilpailutusten kautta valitut, kokonaistaloudellisimmat palvelut ja parhaat, yksityissektorin suurten työnantajaorganisaatioiden kanssa hiotut, nopeasti kehittyvät käytännöt automaation ja tekoälyn hyödyntämiseen”, sanoo Azetsin toimitusjohtaja Ulla Nikkanen.

Suurimmiksi kehittämistarpeiksi kyselyssä mainittiin nimenomaan vanhentuneet ja kalliit nykyjärjestelmät ja vähäinen automaatio, tekoälyn hyödyntämisen puute, osaavan henkilöstön saatavuus ja kustannustehokkuuden parantaminen sekä prosessien sujuvoittaminen.

”Nämä ovat kaikki asioita, joista vapailla markkinoilla toimivilla palvelutarjoajilla on osaamista ja kokemusta. Kuntien kannattaisikin nyt aidosti pohtia, millaisia yhteistyökumppaneita ne tarvitsevat taatakseen pysymisen ajan tasalla, elinvoimaisena kuntana ja vetovoimaisina työnantajina nyt ja tulevaisuudessa. Onko monen kunnan ratkaisuna näkemä uuden inhouse-yhtiön perustaminen ja palvelutuotannon pystytys alusta asti tie, jolle kannattaa lähteä, kun tarjolla on vakiintuneita, laatu- ja tietoturvastandardit täyttäviä palveluntarjoajia? Samat ongelmat koskevat myös palvelujen siirtämistä kunnan itsensä tuottamaksi. Myös kunnan ryhtyminen toisen kunnan palvelutuottajaksi ja muuntuminen ammattimaiseksi palvelukeskukseksi on usein monimutkaisempaa kuin miltä kuulostaa”, Nikkanen toteaa.

Kunnat odottavat tulevaisuudessa palveluntarjoajilta moderneja, automatisoituja ja tekoälyä hyödyntäviä järjestelmiä, kustannustehokkaita ja turvallisia ratkaisuja ja proaktiivista kehittämiskumppanuutta.

“Teknologisen osaamisen varmistaminen ja osaavan henkilöstön saatavuus ovat asioita, joita ei ole helposti saatavilla, ja tiukassa kisassa huippuosaajista yksityisen sektorin houkuttelevuus on omaa luokkaansa”, Nikkanen muistuttaa.

Nykytilanteeseen ollaan tyytyväisiä, mikä jarruttaa muutoshalukkuutta

Vaikka hankintalain muutoksen vaikutukset ovat tiedossa, vain 45 prosenttia kunnista on jo laatinut kehittämissuunnitelmia, 60 prosenttia on pohtinut palveluiden ulkoistamista. Niistä kyselyn kunnista, joissa muutoksia on tulossa, vain 33 prosenttia on valmistautunut varsinaisiin kilpailutuksiin.

93 prosenttia kunnista on tyytyväisiä taloushallinnon nykyjärjestelyihin ja 83 prosenttia palkanlaskentaan. Vahvuuksiksi nostettiin erityisesti yhteistyön sujuvuus, asiantuntemus, joustava palvelu ja järjestelmien luotettavuus.

”Tutkimuksen mukaan kilpailutus koetaan työlääksi ja osa kunnista pohtii, löytyykö markkinoilta riittävästi kuntasektorin erityisvaatimukset täyttäviä toimijoita. Kuntasektorin erityisvaatimusten täyttäminen on kuitenkin meille kilpailluilla markkinoilla pitkään eri toimialoja palvelleille toimijoille täysin mahdollista. Azetsin palvelut ovat aina olleet monitoimialaisia, suurien työnantajaorganisaatioiden kanssa automaatioasteeltaan huippuunsa hiottuja”, Ulla Nikkanen sanoo.

Lisätiedot:

Ulla Nikkanen, toimitusjohtaja, Azets
ulla.nikkanen@azets.com
+358 40 522 9091

Haluatko kuulla tuloksista tarkemmin? Esittelemme tutkimuksen tuloksia maksuttomassa webinaarissa 11.12.2025 klo 10, ja mukaan pääset ilmoittautumaan täältä: Azets-webinaari: Muutos avaa mahdollisuuksia kuntien talous- ja palkkahallinnossa