Lähes puolet isoista suomalaisyrityksistä on ulkoistanut taloushallintonsa osin tai kokonaan

Taloushallinnon ulkoistaminen on isoissa suomalaisyrityksissä varsin yleistä: kaksi viidesosaa yrityksistä (42 %) on ulkoistanut taloushallintonsa osittain, mutta vain pieni osa (3 %) on ulkoistanut sen kokonaan. Tulokset selviävät yrityksille talouteen liittyviä asiantuntijapalveluita tarjoavan Azetsin Sales Questor Oy:llä teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 100 yritysten taloushallinnon edustajaa suurista (yli 100 henkeä) työllistävistä yrityksistä.

Kyselytutkimuksessa selvisi, että mitä isompi yritys, sitä useammin se hoitaa taloushallintonsa kokonaan sisäisesti. Yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä 66 prosenttia hoitaa taloushallinnon kokonaan sisäisesti. 100–149 henkeä työllistävistä yrityksistä vastaava luku on 41 prosenttia.

”Tämä saattaa yllättää monet, mutta pk-yritysten on vielä tärkeämpää miettiä, mihin se käyttää resurssinsa: omaan liiketoimintaan vai liiketoiminnan tukipalveluihin? Suurissa yrityksissä myös taloushallinnon volyymit ovat niin suuret, että työtä riittää eri taloushallinnon osa-alueille – pk-yrityksissä taloushallinnon ammattilaisen pitäisi olla joka alan osaaja, ja hoitaa kaikki ostolaskuista palkkahallintoon. Tämä on käytännössä hankalaa”, toteaa Azetsin taloushallintopalveluista vastaava johtaja Janne Blomqvist.

Taloushallinto ulkoistetaan useimmiten suomalaiselle ulkoistuskumppanille (67 %). Niistä, jotka ovat ulkoistaneet taloushallintopalveluitaan, kaksi kolmasosaa (67 %) käyttää vain yhtä ulkoistuskumppania.

Niistä, jotka hoitavat taloushallinnon kokonaan tai osittain sisäisesti, hieman yli puolet (53 %) hoitaa taloushallintonsa ns. palvelukeskusmallilla. Valtaosassa (77 %) palvelukeskus palvelee koko yritystä tai konsernia. Palvelukeskusmallilla tarkoitetaan yrityksen yhteisten palvelujen keskittämistä yhteen itsenäiseen yksikköön. Näin kehittyy tiettyyn palvelukokonaisuuteen keskittynyt yksikkö, joka tuottaa yhteisiä palveluja joko koko konsernille tai osalle sen yksiköistä.

Kyselyyn vastanneista palvelukeskusmallilla toimivista yrityksistä 82 prosenttia vastasi, että palvelukeskus sijaitsee Suomessa.

Taloushallinnon organisoinnin kriteereinä joustavuus, kustannukset ja laatu

Kyselyn mukaan yritysten taloushallinnon organisointimalliin vaikuttavat lähes yhtä paljon joustavuus (48 %), kustannukset (47 %) ja laatukriteerit (44 %). Mitä isompi yritys, sitä enemmän joustavuus korostui kriteerinä.

”Usein ajatellaan, että hinta ratkaisee sen, miten yritys organisoi omaa toimintaansa. Tämä ei selvästi pidä paikkaansa. Näyttäisi, ettei mikään yksittäinen tekijä paina vaakakupissa, vaan yritykset tekevät ratkaisunsa joustavuuden, kustannusten ja laadun kokonaisuuden pohjalta. Isoissa yrityksissä joustavuus vaikuttaa eniten, mikä on ymmärrettävää, kun taloushallinnon volyymitkin ovat suuret”, Blomqvist toteaa.

Kolmannes taloushallinnosta hoidetaan ulkomailta

Kolmannes (33 %) isoista suomalaisyrityksistä hoitaa taloushallintoaan ainakin osin ulkomailta, joko omassa toimipisteessään tai ulkoisen kumppanin kautta. Isoissa yrityksissä on hitusen yleisempää (39 %), että taloushallinto hoidetaan osittain ulkomailla.

Kyselystä: Kyselyn teetti Azets ja sen toteutti Sales Questor Oy. Tavoitteena oli selvittää taloushallinnon organisointia yli 100 henkeä työllistävissä suomalaisissa yrityksissä. Haastateltavat edustavat organisaatiossaan taloushallinnon päättäjiä. Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluina 14.11.–8.12.2022. Yli 100 henkeä työllistäviä yrityksiä on Suomessa noin 1600 kpl, keskimääräinen virhemarginaalia on 8 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja:

Azets Insight Oy

Janne Blomqvist

Puh. 040 772 2173

janne.blomqvist@azets.com