Taloushallinnon palveluissa käynnissä lievä ”käänteinen Intia-ilmiö”

Taloushallinnon palveluiden osalta on käynnissä lievä takaisinveto: Ulkomaille siirrettyjä palveluita tuodaan takaisin Suomeen enemmän kuin tällä hetkellä siirretään ulkomaille. Tulokset selviävät yrityksille talouteen liittyviä asiantuntijapalveluita tarjoavan Azetsin teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 100 yritysten taloushallinnon edustajaa suurista (yli 100 henkeä) työllistävistä suomalaisista yrityksistä.

Joka kuudes (16 %) kyselyyn vastanneista kertoi, että yrityksellä on suunnitelmissa muutoksia taloushallinnon ulkoistukseen liittyen. Taloushallinnon palveluita aikoo tuoda takaisin Suomeen 4 prosenttia, ja vain 1 prosentti aikoo siirtää taloushallinnon palveluita Suomesta ulkomaille.

Ulkomaille ulkoistamisessa nähdään riskejä enemmän kuin hyötyjä

Ne, jotka hoitavat taloushallintopalvelunsa kokonaan sisäisesti tai ovat ulkoistaneet palveluita kotimaahan, kokevat taloushallinnon ulkomaille ulkoistamisessa varsin usein riskejä. Kokonaan sisäisesti hoitavista tai kotimaahan ulkoistaneista kaksi kolmesta (68 %) on sitä mieltä, että taloushallinnon tai sen osien ulkoistaminen ulkomailla on poliittinen-, maine-, tai osaamisriski.

Lisäksi yli puolet (58 %) uskoo, että taloushallinnon tai sen osien hoitamiseen ulkoistettuna ulkomailta liittyy tietoturvariskejä.

”Ulkomaille ulkoistamiseen liittyy pelkoja, mutta siihen liittyy myös muita epäilyksiä. Tulosten mukaan vain harva uskoo, että ulkomaille ulkoistamalla saisi laatu- tai tehokkuushyötyjä (6% ja 8%). Lisäksi enemmistö (85 %) ajattelee, että ulkomaille ulkoistaminen kohtaisi sisäistä muutosvastarintaa. On siis luonnollista, ettei ulkomaille olla kovinkaan hanakasti siirtämässä palveluita, jos siihen liittyy riskejä ilman hyötyjä. Johto varmasti ajattelee henkilöstönkin reaktioita asiassa”, toteaa Azetsin asiantuntija Janne Blomqvist

Kolmannes taloushallinnosta hoidetaan ulkomailta – kokemus tuo rohkeutta

Kolmannes (33 %) suomalaisyrityksistä hoitaa taloushallintoaan ainakin osin ulkomailta, joko omassa toimipisteessään tai ulkoisen kumppanin kautta. Isoissa yrityksissä tämä on hieman yleisempää (39 %).

Niistä, jotka ovat ulkoistaneet taloushallintoaan ja ainakin osin ulkomaille, kolme viidestä (60 %) kokee, että ulkoistuksen hyödyt ovat olleet haittoja suuremmat. Vaikka enemmistö (60%) onkin tyytyväisiä ulkomaille ulkoistukseen, tyytymättömiäkin löytyy reilu neljännes (26 %).

”Näyttäisi siltä, että taloushallinnon palveluihin liittyy muutospelkoja- ja vastarintaa. Kun on jo kokemusta, ollaan myös rohkeampia. Nyt kun kyber- ja geopoliittiset riskit ovat enemmän esillä, ullkomaille ulkoistamista aristellaan ehkä aiempaakin enemmän, Blomqvist kiteyttää.

Kyselystä:

Kyselyn teetti Azets Insight ja sen toteutti Sales Questor Oy. Tavoitteena oli selvittää taloushallinnon organisointia yli 100 henkeä työllistävissä suomalaisissa yrityksissä. Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluina 14.11.–8.12.2022. Tutkimukseen haastateltiin 100 yrityksen taloushallinnon päättäjää. Yli 100 henkilöä työllistäviä yrityksiä on Suomessa noin 1600 kappaletta, joten keskimääräinen virhemarginaali on noin ±8 %-yksikköä.

Lisätietoja:

Azets Insight Oy

Janne Blomqvist

Puh. 040 772 2173

janne.blomqvist@azets.com