Globaalisti konkurssien määrä kasvoi 12 % vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä

Globaali liiketoimintaympäristö heikkenee yhä kiihtyvällä vauhdilla. Konkurssien määrä kasvoi 12 %vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvua vauhditti erityisesti Pohjois-Amerikka, jossa konkurssien määrä nousi 22 %. Geopoliittisen levottomuuden lisääntyessä ja kustannuspaineiden kasvaessa Coface ennustaa nyt, että konkurssien määrä kasvaa maailmanlaajuisesti 6 % vuonna 2026. Tämä on enemmän kuin kaksinkertainen alkuperäiseen ennusteeseen verrattuna

Taloudellinen taantuma näkyy nyt selvästi luvuissa

Globaali liiketoimintaympäristö on heikentynyt huomattavasti viime kuukausina, kun Iranin konfliktin taloudelliset seuraukset alkavat näkyä taloudessa. Konkurssien 12 %:n kasvu vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä kuvaa, kuinka nopeasti tilanne on heikentynyt. Erityisesti Pohjois-Amerikassa nousu on voimakasta.

Kehitystä vauhdittaa lisääntynyt geopoliittinen epävarmuus, erityisesti Lähi-idässä. Tämä nostaa ostokustannuksia, lisää energian hintojen heilahteluja ja lisää investointipäätöksiin liittyvää epävarmuutta.

– Näemme selvästi, kuinka geopoliittinen levottomuus, korkeammat kustannukset ja jatkuvasti korkeat korot vaikuttavat suoraan yritysten tilanteeseen. Monet yritykset astuvat tähän jaksoon korkealla velkataakalla, ja pienilläkin muutoksilla rahoitusolosuhteissa voi olla suuria seurauksia, sanoo Cofacen ekonomisti Jonathan Steenberg.

Coface korottaa ennusteitaan vuodelle 2026

Coface korottaa nyt merkittävästi konkurssiennusteitaan vuodelle 2026. Globaalisti konkurssien määrän odotetaan kasvavan noin 6 %. Se on enemmän kuin kaksinkertainen verrattuna vuoden alussa tehtyyn arvioon.

Tähän mennessä ennusteet viittaavat seuraaviin nousuihin:

• Yhdysvallat: +8 %
• Ranska: +8 %
• Japani: +7 %
• Saksa ja Alankomaat: noin +5 %

Espanjassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa odotetaan maltillisempia nousuja, 2–3 prosentin välillä.

Korkeat korot lisäävät painetta

Rahoitusolosuhteet aiheuttavat edelleen huomattavaa painetta yrityksille.

Vaikka rahapolitiikan keventäminen on alkanut, korkotaso on edelleen korkea useiden tiukentamisvuosien jälkeen. Se pitää rahoituskustannukset korkealla. Samalla monet yritykset siirtyvät tähän ajanjaksoon historiallisen korkealla velkataakalla. Se tekee niistä haavoittuvia jopa pienille korkomuutoksille.

25 peruspisteen nousu lainakorossa voi riittää lisäämään maksuhäiriöitä maailmanlaajuisesti ja nostamaan konkurssien määrän lähemmäs vuoden 2025 tasoa.

-Pitkään korkeina pysyvät korot toimivat voimistavana tekijänä jo heikentyneessä ympäristössä ja rajoittavat yritysten kykyä jälleenrahoittaa velkaansa ja selviytyä uusista taloudellisista iskuista, sanoo Jonathan Steenberg.

Sykliset toimialat kärsivät eniten

Paine on suurin toimialoilla, jotka ovat herkkiä suhdannevaihteluille ja rahoitusolosuhteille. Rakennusala, kemianteollisuus ja tekstiiliala ovat edelleen kaikkein alttiimpia, koska ne ovat erittäin herkkiä tuotantokustannuksille ja kysynnälle.

Useat suuret taloudet tuntevat tämän selvästi:

• Yhdysvallat: Teollisuus ja rakennusala kärsivät korkeammista rahoituskustannuksista ja heikosta kysynnästä
• Saksa: Teollisuus on paineen alla, erityisesti kemianteollisuus ja rakennussektori, korkeiden energiakustannusten ja vähäisen toiminnan vuoksi
• Ranska: Rakennussektori kärsii korkeista koroista, teollisuus energiakustannuksista ja vähittäiskauppa heikentyneestä ostovoimasta
• Japani: Velkaantuneet sektorit kärsivät rahoituksen kiristymisestä

Korkeiden kustannusten, tiukempien katteiden ja rahoituksen hankkimisen vaikeutumisen yhdistelmä tekee yritysten sopeutumisesta haastavaa.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat erityisen alttiita. Ne ovat harvemmin monialaisia ja herkempiä kassavirran vaihteluille. Nämä sektorit ovat olleet tärkeimpiä konkurssien kasvun taustalla olevia tekijöitä vuodesta 2025 lähtien.

Vähäisempi tuki valtioilta

Konkurssien suhteellisen alhainen taso vuosina 2020–2023 johtui suurelta osin laajoista valtion tukiohjelmista Covid-19-pandemian ja Ukrainan sodan seurausten jälkeen.

Vaikka joitakin tukiohjelmia otetaan nyt uudelleen käyttöön joissakin maissa, niiden laajuus on huomattavasti rajoitetumpi. Suurissa eurooppalaisissa talouksissa – mukaan lukien Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Iso-Britannia – finanssipoliittiset toimenpiteet vastasivat vuosina 2022–2023 noin 2–4 %:a BKT:stä. Vertailun vuoksi nykyiset toimenpiteet ovat huomattavasti pienempiä, ja suurin ohjelma on Espanjassa, jossa se vastaa noin 0,3 %:a BKT:stä.

Uusimmat toimenpiteet ovat myös kohdennetumpia. Vaikka tämä voi auttaa kaikkein haavoittuvimpia sektoreita ja yrityksiä, on epätodennäköistä, että ne tarjoaisivat yhtä laajaa tukea kuin aiemmissa kriiseissä. Tämän seurauksena viranomaisten kyky hillitä konkurssien lisääntymistä vaikuttaa rajoitetummalta.