Kasvava konkurssiriski Keski- ja Itä-Euroopassa voi vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin

Vaikka konkurssien kokonaismäärä Keski- ja Itä-Euroopassa pysyi vakaana vuonna 2025, taustalla oleva data osoittaa kasvavaa haavoittuvuutta monissa maissa ja usealla toimialalla. Tämä käy ilmi Cofacen uudesta konkurssitutkimuksesta. Suomen laajojen kauppasuhteiden vuoksi kehityksellä voi olla merkitystä suomalaisille yrityksille.

Keski- ja Itä-Eurooppa on tärkeä kauppakumppani Pohjoismaiden talouksille. Vuonna 2025 alueelle suuntautui 8,8 prosenttia Pohjoismaiden yhteenlasketusta tavaraviennistä, ja yli 11 prosenttia tavaratuonnista tuli sieltä. Suomen osalta vienti Keski- ja Itä-Eurooppaan vastasi 11,8 prosenttia koko tavaraviennistä, kun taas 11,5 prosenttia Suomen tavaratuonnista tuli alueelta. Keski- ja Itä-Eurooppa muodostaa siten merkittävän osan Suomen kaupasta.

Samanaikaisesti konkurssien ja maksukyvyttömyysprosessien kehitys osoittaa kasvavaa haavoittuvuutta monissa maissa ja usealla toimialalla. Tällä voi olla seurauksia suomalaisille yrityksille.

Näin suuren osan sekä viennistä että tuonnista ollessa sidoksissa Keski- ja Itä-Eurooppaan konkurssikehityksellä on suora vaikutus suomalaisten yritysten luottoriskeihin ja toimitusketjuihin, Coface toteaa.

Cofacen konkurssitutkimuksen mukaan maksukyvyttömyysprosessien määrä Keski- ja Itä-Euroopassa kasvoi kokonaisuudessaan vain lievästi vuonna 2025, 0,26 prosenttia. Kokonaislukujen taakse kätkeytyy kuitenkin huomattavia eroja maiden ja toimialojen välillä. Useissa talouksissa konkurssien määrä kasvoi kaksinumeroisin luvuin, muun muassa Puolassa, kun taas joissakin maissa havaittiin selviä laskuja.

Suurimmat konkurssimäärien kasvut rekisteröitiin teollisuudessa, rakentamisessa sekä kuljetusalalla – toimialoilla, jotka ovat erityisen herkkiä rahoitusolosuhteille ja ulkomaisen kysynnän vaihteluille.

Tulevaisuutta tarkasteltaessa on vain vähän viitteitä siitä, että näennäisesti vakaa kehitys jatkuisi vuonna 2026. Coface arvioi maksukyvyttömyysriskin Keski- ja Itä-Euroopassa kasvavan uuden energiashokin myötä, joka kohdistuu sekä kotitalouksiin että yrityksiin.

Öljyn ja kaasun hintojen voimakas nousu näkyy jo tuotantopanosten kustannusten kasvuna, katteiden heikkenemisenä sekä lisääntyneenä paineena joko absorboida kustannukset tai siirtää ne hintoihin – markkinalla, jolla kysyntä on edelleen hauras.

Suomalaisille yrityksille tämä merkitsee entistä tiiviimmän seurannan tarvetta sekä asiakkaiden että toimittajien osalta Keski- ja Itä-Euroopassa johtuen, erityisesti alueen suuresta merkityksestä kaupankäynnille.