USA:n tullit: Amerikkalaiset yritykset maksavat laskun —eivät ulkomaiset myyjät

USA:n tullit: Amerikkalaiset yritykset maksavat laskun —eivät ulkomaiset myyjät

Vuosi sen jälkeen, kun Donald Trump kärjisti kauppasotaa, uusien analyysien mukaan kustannukset ovat pääosin jääneet amerikkalaisten yritysten itsensä kannettaviksi. Huolimatta presidentin väitteistä, että ulkomaiset myyjät maksaisivat laskun, numerot osoittavat päinvastaiseen suuntaan.

Kauppasota vaikutti maailmantalouteen koko vuoden 2025 ajan, ja on vahvoja viitteitä siitä, että sen vaikutukset eivät ole lähelläkään loppua. Saatavilla olevien tilastojen tarkastelu osoittaa, että yhdysvaltalaiset yritykset kantavat tällä hetkellä suurimman osan tullikustannuksista, kun taas ulkomaiset myyjät ovat suurelta osin onnistuneet säilyttämään katteensa.

”Joitakin poikkeuksia lukuunottamatta emme näe merkittävää suuntausta, että ulkomaiset yritykset laskisivat systemaattisesti hintojaan säilyttääkseen markkina-asemansa USA:ssa. Sen sijaan taakan ovat tähän mennessä kantaneet pääasiassa amerikkalaiset yritykset,” sanoo Cofacen ekonomisti Jonathan Steenberg,.

Tuontihinnat ja inflaatio antavat selkeän signaalin

Tuontihintaindeksi USA:ssa nousi 0.7 % vuonna 2025. Tämä on hyvin lähellä historiallista 0,5%:n vuotuista nousukeskiarvoa vuodesta 2010. Tietyissä tuoteryhmissä, kuten väkevät alkoholit, puutuotteet, kosmetiikka, teräs ja tekstiilit, on huomattu hintojen laskua, mutta nämä näyttävät olevan ennemmin poikkeuksia kuin yleinen trendi.

Samaan aikaan keskimääräinen vuotuinen kuluttajainflaatio päätyi 2.8 %:iin vuonna 2025. Ilman kauppasotaa inflaation arvioitiin olleen lähempänä 2 %. Taso on kuitenkin huomattavasti alhaisempi kuin joidenkin ennustama 3,5–4 %, kun keskimääräiset tullimaksut ovat noin 15 %. Tämä ennakoi sitä, että toistaiseksi tullikustannuksia ei ole siirretty USA:n kuluttajien maksettavaksi kuin rajatussa määrin.

Tuotantokustannusten voimakas nousu – painetta marginaaleissa

Niille yrityksille, joihin tullit vaikuttavat voimakkaasti, tuotantokustannukset ovat nousseet huomattavasti. Vuoden 2025 loppuun mennessä tuotantokustannusten inflaatio oli noin 20 %, metalliteollisuudessa 9 %, kodinkoneissa 8 %, autoteollisuudessa 6 %, työstökoneissa ja tekstiiliteollisuudessa 6 % sekä elektroniikkateollisuudessa 5 %.

Useimmilla näistä toimialoista bruttovoitto on pysynyt ennallaan tai laskenut, mikä vahvistaa sen, että yritykset ovat suurelta osin kattaneet kustannukset itse.

Useampia konkursseja – huolimatta talouskasvusta

Vaikka USA:n BKT kasvaa edelleen, konkurssitilastot antavat monimutkaisemman kuvan tilanteesta. Konkurssihakemusten määrä on nyt noin 15% korkeampi kuin vuoden 2019 keskiarvo, ja tämä suuntaus on jatkunut jo kolmena peräkkäisenä vuosineljänneksenä – ensimmäistä kertaa pandemian alkamisen jälkeen.

Monet yritykset ovat toistaiseksi selvinneet tilanteesta käyttämällä likviditeettivarojaan tai parantamalla tuottavuuttaan, mutta yhä useammat joutuvat hankalaan asemaan. Samalla tutkimukset osoittavat, että yhdysvaltalaiset kuluttajat ovat COVID-19-pandemian jälkeisen inflaatioshokin seurauksena aiempaa haluttomampia hyväksymään uusia ja merkittäviä hinnankorotuksia.

Maailmankauppa häiriintyi—mutta ei pysähtynyt

USA:n tullitoimet ovat aiheuttaneet merkittävää epävakautta maailmankaupassa, erityisesti tavaravirtojen voimakkaiden vaihteluiden kautta. USA:n tuonti kasvoi 25 % vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, kun yritykset kiirehtivät tekemään hankintoja ennen tullien voimaantuloa. Myöhemmin huhtikuussa solmittu 90 päivän tulitauko vauhditti uutta kysyntäaaltoa.

Kaiken kaikkiaan USA:n tuonti kasvoi 4,2 % vuonna 2025, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna kirjattu 5,2 %:n kasvu. Kauppataseen alijäämä pysyi siten suurena, vaikka alijäämän supistaminen olikin tullipolitiikan virallisena tavoitteena.

Samalla tullit ovat vauhdittaneet kauppavirtojen muutosta, erityisesti niin sanottujen välittäjämaiden käytön lisääntymisen kautta. Vietnam on tästä selkein esimerkki: maan osuus USA:n tuonnista nousi 2 %:sta vuonna 2017 4,2 %:iin vuonna 2024, ja pelkästään vuonna 2025 osuus kasvoi kokonaiset 1,5 %-yksikköä. USAn tuonti Vietnamista kasvoi arvoltaan 42 % ja vastaa 44 %:a Kiinasta tulevan tuonnin vähenemisestä samana ajanjaksona.

Tullijärjestelmän epävarma tulevaisuus

USA:n tullipolitiikkaa ympäröivä juridinen epävarmuus kärjistyi entisestään, kun maan korkein oikeus kumosi 20. helmikuuta 2026 kansainvälisen hätätilalain (International Emergency Economic Powers Act) nojalla asetetut tullit. Maaliskuusta 2025 lähtien kertyneistä yhteensä 272 miljardin dollarin tullituloista noin 166 miljardia dollaria – jotka on kerätty tämän valtuutuksen nojalla – saatetaan joutua palauttamaan yhdysvaltalaisille yrityksille.

Samalla 232 ja 301 pykälän nojalla asetetut tullit pysyvät voimassa, ja hallitus on ottanut käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä korkeiden tullitasojen säilyttämiseksi. Analyysin mukaan kauppasota saattaa siirtyä pidemmälle ulottuvaan vaiheeseen, jossa kustannusten kattamisvaraa kavennetaan asteittain – ja jossa inflaation kiihtymisen riski kasvaa pitkällä aikavälillä.

Lähde: Cofacen laskelmat, jotka perustuvat tietoihin seuraavilta tahoilta: the Bureau of Labor Statistics, the U.S. Census Bureau, ja Macrobond.