Uusi Risk Review: Suomen talouden elpyminen vahvistuu

Cofacen uusin Risk Review kertoo maailmantalouden toimintaympäristön muuttuneen haastavammaksi raaka-aineiden hintojen nousun, uudelleen kiihtyneiden inflaatiopaineiden ja korkeampien korkojen myötä. Tässä ympäristössä Suomen taloudessa näkyy merkkejä elpymisestä. Cofacen ekonomisti Jonathan Steenbergin mukaan BKT:n ennustetaan kasvavan 1,6 % vuonna 2026 ja 2,1 % vuonna 2027, vaikka konkurssien määrä on edelleen selvästi pandemiaa edeltävää tasoa korkeampi.

Geopoliittinen tilanne heikkeni kesän aikana. Iranin ja Yhdysvaltojen väliset uudet vihollisuudet sekä Ukrainan ja Venäjän välisen konfliktin kiihtyminen ovat lisänneet toimitusketjuihin kohdistuvia paineita ja nostaneet raaka-aineiden hintoja voimakkaasti.

Samaan aikaan Coface on tehnyt useita muutoksia maa- ja sektoririskiluokituksiinsa. Seitsemän maan riskiluokitusta on muutettu, joista kolme on luokituksen laskuja ja neljä nostoja. Lisäksi on muutettu 20 sektoririskiluokitusta, joista 12 on laskuja ja kahdeksan nostoja.

Suomen talouden elpyminen vahvistuu, mutta yritysten paineet jatkuvat

Cofacen ekonomisti Jonathan Steenbergin mukaan Suomen taloudessa näkyy merkkejä elpymisestä usean vaikean vuoden jälkeen. Coface ennustaa BKT:n kasvavan 1,6 % vuonna 2026 ja 2,1 % vuonna 2027.

Inflaation odotetaan kiihtyvän hieman vuoden 2026 1,9 %:sta 2,0 %:iin vuonna 2027. Korkeat rahoituskustannukset, jatkuvat kustannuspaineet ja edelleen heikko työmarkkinatilanne aiheuttavat kuitenkin haasteita suomalaisille yrityksille.

Yritysten konkurssien määrä on edelleen selvästi pandemiaa edeltävää tasoa korkeampi, vaikka kasvuvauhti on hidastunut. Elokuuhun 2026 mennessä konkursseja oli noin 4 % enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin.

Kasvua on nähty erityisesti kemianteollisuudessa, paperi- ja puuteollisuudessa, kuljetusalalla, rakentamisessa, kiinteistöalalla sekä ICT-sektorilla. Korkeampien korkojen vaikutusten välittyessä edelleen talouteen Coface arvioi konkurssiriskien pysyvän korkeina tulevina vuosineljänneksinä.

Raaka-aineiden hinnat lisäävät jälleen inflaatiopaineita

Kansainvälisesti raaka-ainemarkkinoiden kehitys on keskeinen osa muuttuvaa riskitilannetta. Vaikka öljynvienti Persianlahden ja Hormuzinsalmen kautta on kasvanut huomattavasti ja kauppavirtoja on ohjattu uudelleen, öljyn hinta on noussut yli 50 % ja ylitti 100 US dollarin tynnyrihinnan syyskuussa. Maakaasun hinta on samalla noussut lähes 100 %.

Metallien hinnat pysyvät korkeina, ja maatalousraaka-aineiden hinnat ovat nousseet merkittävästi Mustanmeren satamaterminaaleihin kohdistuneiden hyökkäysten sekä Euroopan kesäisten helleaaltojen seurauksena. Vehnän hinta on noussut 40 % verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuotta aiemmin.

Hintojen nousu on lisännyt jälleen huolta inflaation uudesta kiihtymisestä. Keskuspankit ovat vastanneet tilanteeseen koronnostoilla. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve seurasi EKP:tä ja nosti korkoa 0,25%-yksikköä, mikä osaltaan kiristi rahoitusoloja maailmanlaajuisesti.

Tammikuun puolivälin pohjalukemista Yhdysvaltain dollari on vahvistunut yli 6 % efektiivisellä valuuttakurssilla mitattuna, ja pitkät korot ovat nousseet yli 1 %-yksikköä useimmilla merkittävillä valuutta-alueilla helmikuun lopusta lähtien.

Maailmantalouden kasvun odotetaan hidastuvan

Lisääntyneestä geopoliittisesta ja taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta maailmantalous on toistaiseksi osoittanut kestävyyttä, osittain tekoälyyn (AI) liittyvien investointien tukemana. Coface pitää kuitenkin ennallaan ennusteensa maailmantalouden kasvun hidastumisesta tänä vuonna.

Maailmantalouden kasvuksi ennustetaan 2,5 % vuonna 2026, kun se oli 2,8 % vuonna 2025. Vuonna 2027 kasvun odotetaan vakiintuvan 2,6 %:iin. Coface arvioi Lähi-idän konfliktin vähentävän maailmanlaajuista kasvua yhteensä 0,5 %-yksikköä vuosina 2026 ja 2027.

Cofacen pääekonomisti Jean-Christophe Caffetin mukaan pitkittynyt konflikti Lähi-idässä lisää jälleen maailmanlaajuisen inflaatioshokin riskiä. Energian, raaka-aineiden ja kuljetusten kallistuminen saa keskuspankit ylläpitämään tiukkaa rahapolitiikkaa, mikä vaikeuttaa erityisesti haavoittuvimpien maiden ja yritysten toimintaympäristöä.

Kolmen Lähi-idän maan riskiluokitusta lasketaan

Muuttuva riskitilanne näkyy myös Cofacen maa- ja sektoririskiluokituksissa.

Taloudellisen aktiviteetin odotetaan heikkenevän Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) maissa vuonna 2026. Saudi-Arabian luokitus laskee A3:sta A4:ään, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien A2:sta A3:een ja Qatarin A3:sta A4:ään. Saudi-Arabia on altis energiainfrastruktuuriin ja vientireitteihin kohdistuville hyökkäyksille, kun taas Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Qatar ovat haavoittuvia Hormuzinsalmesta riippuvaisuutensa vuoksi.

Myös elintarvike- ja maataloussektoriin kohdistuu painetta, ja sen riskiluokitusta lasketaan kuudessa maassa. Ranskassa, Itävallassa ja Puolassa muutokset liittyvät pääasiassa kesän 2026 äärimmäisiin sääolosuhteisiin. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ja Saudi-Arabiassa haavoittuvuus liittyy enemmän maiden riippuvuuteen elintarviketuonnista, kun taas Argentiinassa sektori kohtaa edelleen haastavat rahoitusolosuhteet.

Tietoa Coface Risk Review’sta

Coface Risk Review julkaistaan kolme kertaa vuodessa, ja siinä analysoidaan maailmantalouden kehitystä sekä maa- ja sektoririskejä.

Lokakuun 2026 Risk Review’ssa Coface on laskenut kolmen maan riskiluokitusta ja nostanut neljän maan luokitusta. Lisäksi 20 sektoririskiluokitusta on muutettu. Näistä 12 on luokituksen laskuja ja kahdeksan nostoja. Maailmantalouden kasvuksi ennustetaan 2,5 % vuonna 2026 ja 2,6 % vuonna 2027.