​Paremman liiketoiminnan vuosi - Yritysvastuun trendit 2018

Yritysvastuun vuosi 2018 alkoi vauhdikkaasti: heti vuoden alussa julkaistiin Corporate Knightsin maailman sadan vastuullisimman yrityksen -lista, jolle mahtui tänä vuonna viisi suomalaista yritystä – näistä kaksi viiden kärjessä.

Samoihin aikoihin Maailman talousfoorumissa esiteltiin vuosittainen globaaleja riskejä kartoittava raportti. 

Viimeistään nyt on siis aika varautua myös tuleviin kuukausiin: mitä asioita yrityksesi kannattaa huomioida vuoden aikana – niin kestävän kehityksen edistämistä kuin bisnesmenestystäkin ajatellen.

Alla on viiden kohdan lista asioista, joihin tarttumalla yritys varmistaa, että se rakentaa tietään kohti kestävän liiketoiminnan edelläkävijyyttä:

1. Kestävän kehityksen SDG-tavoitteiden nivominen osaksi liiketoimintaa: lähtökohdaksi vaikutukset

Kestävän kehityksen SDG-tavoitteet (Sustainable Development Goals) lanseerattiin syksyllä 2015. Tavoitteet ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta liike-elämässä ja FIBSin viime vuoden syksyllä tekemän kyselyn mukaan ne ovat olennaisia valtaosalle suomalaisyrityksistä. 

Työssä tavoitteiden nivomiseksi osaksi liiketoimintaa on kuitenkin paljon kehitettävää: toistaiseksi tavoitteet ovat olleet pikemminkin peili, joita vasten nykyisiä kestävän kehityksen toimia peilataan. Nyt on aika ottaa tavoitteiden edistämisen lähtökohdaksi vaikutukset ja keskittyä niihin tavoitteisiin, joihin yrityksen toiminnalla on merkittävimmät – joko positiiviset tai negatiiviset – vaikutukset, huomioiden paitsi nykyiset myös potentiaaliset vaikutukset. Tavoitteiden eteen tehtävässä työssä lähtökohtana ei saa olla ainoastaan bisnes ja sen tarpeet, vaan maailma ja maailman tarpeet.

2. #Metoo – häirinnän ehkäisemisestä ja vähemmistöjen mahdollisuuksien parantamisesta aitoon inkluusioon

Me too -kampanja nosti viime vuoden lopulla seksuaalisen häirinnän otsikoihin ja sai yritykset pohtimaan, miten ne toimivat häirinnän ehkäisemiseksi. Samaan aikaan suomalaisyrityksissä on ryhdytty myös kehittämään monimuotoisuuden johtamista ja pohdittu erityisesti, miten eri vähemmistöjen osuutta, oli sitten kyse naisista, nuorista tai maahanmuuttajista – bisneksestä ja bisneksen tarpeista riippuen – yrityksen henkilöstöstä lisätään. 

Seuraavana askeleena on ottaa toiminnan lähtökohdaksi inkluusio: pelkkä monimuotoisuuden lisääminen ei auta kehittämään liiketoimintaa tai tehostamaan innovointia, vaan samaan aikaan on varmistuttava, että kaikilla on taustoista riippumatta mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi – ja siten onnistua ja kehittyä urallaan. Monimuotoisuus, taustojen, kykyjen, elämäntyylien moninaisuus, on fakta, mutta inkluusio on valinta.

3. Tuotekehitys ja markkinointi heijastamaan yhteiskunnan moninaisuutta

Inkluusiota pitää edistää paitsi yritysten henkilöstön keskuudessa, myös tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Äskettäin julkaistu H&M:n mainos, jossa tummaihoinen poika oli pukeutunut apinahuppariin, herätti valtaisaa raivoa. Suomessakaan kaikki hyvässä tarkoituksessa rakennetut mainoskampanjat eivät ole aina onnistuneet, vaan kulttuurien moninaisuutta kuvaavat kampanjat päätyvätkin vahvistamaan stereotypioita.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yritysten kannattaisi kohuilta välttyäkseen pitäytyä vanhoissa tavoissa, sillä potentiaalinen asiakaskunta on huomattavasti laajempi kuin perinteisten mainosten maalaama kuva tuotteiden ja palveluiden käyttäjistä. Sama pätee myös tuotekehitykseen: yritysten nykyiset tuote- ja palveluratkaisut saattavat rajata kiinnostavia kohderyhmiä yritysten asiakaskunnan ulkopuolelle. 

Nyt on siis hyvä aika pohtia, miten monimuotoisen asiakaskunnan tarpeisiin vastataan entistä paremmin. Tähän suuntaan ohjaa myös lainsäädäntö: EU:n verkkopalveluita koskevan saavutettavuuden direktiivi edellyttää, että julkiset verkkopalvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Uusien palveluiden on oltava direktiivin mukaisia jo 23.9.2019. Lisäksi yrityksissä pitää kehittää inklusiivisen markkinoinnin osaamista ja miettiä, miten erilaiset ihmiset, kulttuurit ja sosiaaliset rakenteet esitetään todenmukaisesti. Tulevaisuuden vastuullinen brändi rakentuu yhteiskunnan moninaisuutta heijastavan, kaikenlaisia kuluttajia arvostavan ja puhuttelevan tuote- ja palveluvalikoiman sekä markkinoinnin kautta.

4. Yrityksiltä kannanottoja yhteiskunnallisiin kysymyksiin

Yritysten kannanotot erilaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ovat parin viime vuoden aikana lisääntyneet ja yritykset ovat maailmalla nousseet esimerkiksi maahanmuuton ja avoimien rajojen, ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun, tasa-arvon sekä luontoarvojen puolestapuhujiksi. 

Suomessa näitä yritysten kannanottoja on nähty verrattain vähän. Kuluttajat, ja kansalaiset, kuitenkin odottavat yrityksiltä kannanottoja: viestintätoimisto Milttonin tutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että yritysten pitäisi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin ja aiheisiin silloinkin, kun aihe jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Tänä vuonna yritysjohtajien kannattaa siis pohtia, miten yritys voi tehdä arvomaailmaansa näkyväksi ja rohkaistua avaamaan suunsa.

5. Päästöjen mittaamisesta kokonaisvaltaiseen ympäristövaikutusten ja -riippuvuussuhteiden tarkasteluun

Vuoden 2017 sään ääri-ilmiöt kuten hirmumyrskyt vaikeuttivat yritysten toimintaa ja iskivät myös – osittain yllätyksenä – suomalaisyritysten toimitusketjuihin. Kasvihuonekaasupäästöjen mittaaminen ja energiatehokkuuden optimointi on monelle suomalaisyritykselle ollut arkipäivää jo vuosikymmeniä, mutta ilmastonmuutosta ei näillä vielä pysäytetä. 

Yritysten on tänä päivänä enenevissä määrin mietittävä myös sopeutumista välttyäkseen ilmastoriskeiltä ja pysyäkseen kilpailukykyisinä. Tämän lisäksi hillintää on lähestyttävä laajemmin. On huomioitava koko arvoketju, raaka-aineista ja sivuvirroista aina kulutukseen ja kierrätykseen, koska usein suurin osa arvoketjun päästöistä syntyy aivan muualla kuin on kuviteltu. 

Toimintansa turvatakseen yritysten on viimeistään nyt ymmärrettävä omat vaikutuksensa ja riippuvuussuhteensa luontoon ja ympäristöön ja ryhdyttävä toimiin ekosysteemien tuhoutumisen pysäyttämiseksi: elinvoimaiset ekosysteemit – joista tänään olemme kaunana – ovat kaiken liiketoiminnan perusedellytys. Maailmalla sijoittajatkin ovat jo heränneet luontopääoman ja kokonaisvaltaisen ympäristötarkastelun merkitykseen. Yritysten on Suomessakin varauduttava siihen, että sijoittajat odottavat yrityksiltä ympäristön kannalta yhä enemmän ja yhä laajempaa tietoisuutta.

Näihin kysymyksiin tarttumisen ohella monet entuudestaan tutut aiheet kuten ihmisoikeudet tulevat olemaan yritysten agendalla myös vuonna 2018. Lisäksi maailma tulee tarjoamaan yllätyksiä. Sen vuoksi yritysten – ja erityisesti ylimmän johdon – on varmistettava, että yrityksessä on riittävästi vastuullisuusosaamista ja että vastuullisuus saa riittävän painoarvon: vastuullisuusammattilaisten määrä tulee vuoden aikana lisääntymään, mutta heillä tulee olla myös riittävät valmiudet ja valtuudet kehittää toimintaa. 

Ota siis viimeistään tänä vuonna kestävä kehitys osaksi yrityksen strategista suunnittelua ja vastaa kysymykseen, millainen bisnesstrategia meidän tulee laatia, jotta vastaamme kestävän kehityksen haasteisiin ja saamme avaimet tulevaisuuden menestyksekkääseen liiketoimintaan.

ULLA ROIHA
Päällikkö, ohjelmat ja jäsenpalvelut, FIBS
ulla.roiha(at)fibsry.fi