​Suomalaisyritysten hallitusten jäsenistä suhteellisen harva hallitsee yritysvastuukysymykset

Yrityksen ylin johto on lähes jokaisella toimialalla yksi vastuullisuuden merkittävimmistä liikkeellepanevista voimista. Strategisen yritysvastuun integroiminen koko yhtiön prosesseihin edellyttää kuitenkin toimivan johdon suunnannäytön lisäksi sitä, että kestävän kehityksen asiat päätyvät hallituksen agendalle.

FIBSin yritysvastuututkimuksen mukaan suomalaisyritysten hallitusten jäsenistä suhteellisen harvat hallitsevat yritysvastuukysymykset. Vaikka panostukset yritysvastuuseen ovat lisääntyneet, vain joka kolmannen yrityksen hallituksessa on yritysvastuuosaamista.

Uuden ajan hallitusammattilainen osaa vaatia, että yritysvastuuasiat päätyvät hallituksen asialistalle

Strategisen yritysvastuun näkökulmasta on huolestuttavaa, jos suomalaisyritysten hallituksista vain kolmasosa hallitsee yritysvastuukysymykset. Ideaalitilanteessa yhtiön kaikkia päätöksiä tarkastellaan vastuullisuuslinssien läpi – niin hallituksen kuin toimivan johdon puolelta.

Mutta mikä hallituksen rooli yritysvastuussa on? Yritysvastuuasiat hallitustyöskentelyssä ovat osa hyvää hallintotapaa, jolla pyritään avoimeen ja tehokkaaseen hallintoon. Strategisen yritysvastuun jalkautuminen hallitustasolle edellyttää, että hallitus näkee vastuullisuuden kilpailutekijänä ja yrityksen liiketoiminnan kannalta välttämättömänä.

Haastetta vastuullisuusasioiden käsittelyyn saattaa tuoda se, että kokouksissa teemat limittyvät toisiinsa. Yritysvastuu hallituksen agendalla kun ei aina tarkoita sitä, että varsinaisesti puhuttaisiin ”yritysvastuuasioista”. Kun agendalle nostetaan esimerkiksi liiketoimintaan vaikuttava ilmastoriski, jolla on suora vaikutus yrityksen taloudellisiin tunnuslukuihin, ollaan yritysvastuun äärellä – vaikka käytetty termistö soljuisi enemmän riskienhallinnan ympärillä. Jotta yritysvastuuasioiden kenttä ei jää liian pirstaloituneeksi ja termistö vaille konsensusta, tulisi toimivan johdon huolehtia vastuullisuusasioiden säännöllisestä esittelystä hallitukselle. Yhtä tärkeää on, että yritysvastuu tuodaan kokouksiin omana teemanaan. Riittävä raportointi yritykseen liittyvistä yritysvastuuasioista luo perustan hallituksen jäsenten vastuullisuusosaamiselle.

Uuden ajan hallitusammattilainen osaa vaatia, että yritysvastuuasiat päätyvät hallituksen asialistalle. Vastuullisuusosaaminen ei nouse hallitukseen myöskään vain ylemmän johdon toimesta vaan hallitusammattilaisen tulee kasvattaa yritysvastuuosaamistaan: osallistua koulutuksiin ja seurata vastuullisuuskeskustelua.

Hallituksen vastuullisuusosaamista voi kirittää katseen suuntaaminen hallituskokoonpanoon. Nykyisen tutkimustiedon valossa on selvää, että diversiteetti parantaa yhtiön toimintakykyä. Samalla se tuo hallitustyöskentelyyn uusia näkökulmia, synnyttää innovaatioita ja tukee myös yritysvastuuosaamista, kun kokoonpanoa on rikastettu erilaisilla taustoilla ja kompetensseilla. Yksi keino on kiinnittää huomio jo potentiaalisia kandidaatteja haarukoidessa siihen, että hallitukseen valitaan yritysvastuukysymykset hallitsevia henkilöitä.

Raportointivelvoitteen tiukkeneminen koskettaa myös hallitusta

Yritysvastuuta koskevan raportointivelvoitteen tiukkeneminen saattaa edellyttää hallituksilta yritysvastuuosaamisen päivittämistä. EU-direktiiviin pohjautuvan kirjanpitolain muutoksen myötä suurten, yleisen edun kannalta merkittävien yhtiöiden, eli listayhtiöiden, luottolaitoksien ja vakuutusyhtiöiden, joiden henkilömäärä ylittää tilikauden aikana keskimäärin 500 henkeä, tulee raportoida yhteiskuntavastuustaan. Lain mukaan raportin tulee sisältää tietoja ympäristöasioista, sosiaalisista näkökohdista ja työntekijöistä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta. Lisäksi yhtiön tulee antaa lyhyt selvitys liiketoimintamallistaan sekä toimintalinjoihinsa liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.

Hallitus allekirjoittaa raportin yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Rooli ei kuitenkaan ole vain muodollinen, vaan hallituksessa tai tarkastusvaliokunnassa olisi hyvä jo tässä vaiheessa linjata, kuinka selvitys valmistellaan. Monelle velvoitteen piirissä olevalle yhtiölle ei-taloudellisen-tiedon raportointi ei tule uutena hallituksen pöydälle, mutta on niitäkin, jotka eivät ole vastuullisuusraportointia ennen tehneet. Nähtäväksi jää, pureeko tiukentuva regulaatio velvoitteen piirissä oleviin suomalaisyrityksiin myös hallitusten yritysvastuuosaamisen kehittämisen muodossa.

MIIRA KOKKONEN
Koordinaattori, FIBS
miira.kokkonen@fibsry.fi