​Yhden YK-tavoitteen edistäminen ei kompensoi toisen heikentämistä

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet lanseerattiin kaksi vuotta sitten. Liike-elämä oli vahvasti mukana tavoitteiden laatimisessa, ja monet yritysverkostot ja asiantuntijatahot ovatkin sittemmin julkaisseet lukuisia kannanottoja, selvityksiä ja oppaita tavoitteiden integroinnista liiketoimintaan. Myös yksittäiset yritykset ovat innostuneet tekemään tavoitteita koskevia olennaisuusanalyysejä ja toimintaperiaatteita, viestimään tavoitteista sisäisesti ja ulkoisesti sekä luomaan tavoitteita edistäviä uusia tuotteita ja palveluita.

Yritysten käytännön toimia tavoitteiden edistämiseksi on ehditty myös kritisoida. OECD:n kesäisessä Responsible Business Conduct –tapahtumassa esiteltiin uusi termi: "SDG washing" eli SDG-pesu. Termi viittaa yrityksiin, jotka valitsevat seitsemäntoista tavoitteen listalta heille mieluisimmat (tai helpoimmat) ja keskittyvät niiden edistämiseen, mutta samaan aikaan saattavat toiminnallaan jopa heikentää listan muita tavoitteita. Esimerkiksi cleantech-yhtiö saattaa hidastaa ilmastonmuutosta tai suojella biodiversiteettiä, mutta jos yhtiön toimintaan tarvittavia osia valmistetaan esimerkiksi lapsityöntekijöitä käyttävillä tehtailla, tai jos yhtiön palkkaamisperusteissa syrjitään vaikkapa sukupuoleen vedoten, yrityksen toiminta vaikuttaa negatiivisesti ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.

Kestävää kehitystä edistävää liiketoimintaa on sparrailtu koko kuluneen syksyn ajan FIBSin BISNES 2030 –keskustelufoorumilla, jossa lähes 400 kestävän kehityksen ja liiketoiminnan ammattilaista ovat jakaneet ideoitaan ja ratkaisujaan uudenlaisesta bisneksestä. Foorumilla on keskusteltu muun muassa sijoittajien roolista kestävän kehityksen edistäjinä, sektorirajat ylittävästä yhteistyöstä sekä parhaista ratkaisuista kestävän kehityksen edistämiseksi.

Foorumin keskusteluissa on noussut esiin, että yksi firma ei voi ratkaista koko maailman ongelmia, mutta yhdelläkin firmalla on paljon vaikutusta maailmaan tarjoamiensa tuotteiden, palveluiden ja tuotantoketjujen kautta. YK-tavoitteita integroitaessa onkin tärkeää keskittyä liiketoiminnan yhteiskunnallisiin vaikutuksiin – missä tavoitteissa piilevät suurimmat väärinkäytösten riskit esimerkiksi ihmisoikeuksien, ympäristön tai yhteiskunnan kannalta, entä missä tavoitteissa on eniten hyödyntämätöntä liiketoimintapotentiaalia? On tärkeää tiedostaa, että muutaman tavoitteen aktiivinen edistäminen ei kompensoi muiden tavoitteiden aktiivista heikentämistä.

Maailmalla on huutava pula kestävää kehitystä tukeville ratkaisuille ruokaturvasta terveydenhuoltoon ja koulutuksesta puhtaaseen energiaan. Tulevaisuuden edelläkävijäyritykset tarjoavat tällaisia ratkaisuja muista YK-tavoitteista tinkimättä.

On ollut ilo osallistua foorumin keskusteluihin, joista minulle on jäänyt päällimmäiseksi mieleen innostus yhteisen haasteen ratkaisemiseksi. Erityisen kiitollinen olen foorumin viidelle kummille, jotka ovat vuoroviikoillaan vauhdittaneet foorumin keskusteluja reaaliaikaisissa live chat –keskusteluissa. Ääneen ovat päässeet OP Ryhmän yhteiskuntasuhdejohtaja Tuuli Kousa, Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen, NCAB Groupin toimitusjohtaja Kim Fagerström sekä WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Jokaisen kummin live chatista on tehty koontihaastattelu, joita voi kuunnella podcastin muodossa täältä.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat koko maailman yhteinen to do –lista seuraavaksi kolmeksitoista vuodeksi. On hienoa huomata, että Suomesta löytyy näin paljon kestävään kehitykseen sitoutuneita yrityksiä, asiantuntijoita ja liike-elämän vaikuttajaa. Jään innolla odottamaan uusia suomalaisia innovaatioita, jotka edistävät kestävää kehitystä ja takaavat liiketoiminnan kannattavuuden pitkälle tulevaisuuteen.

BISNES 2030 –foorumi on auki tämän vuoden loppuun saakka, ja keskusteluja voi käydä lukemassa täällä

RIIKKA LEPPÄNEN
Yritysvastuukoordinaattori, FIBS
riikka.leppanen@fibsry.fi