Hyvä betonirakennetutkimus ei riko paikkoja

Hyvä betonirakennetutkimus toteutetaan yhä useammin uusilla tutkimusmenetelmillä, joissa betonipintaa ei tarvitse rikkoa tutkimuksen vuoksi. Nämä NDT (Non-Destructive-Testing) -menetelmät säästävät merkittävästi sekä urakoitsijoiden, taloyhtiöiden että suunnittelijoiden aikaa ja rahaa aikaisempaan verrattuna.

NDT-tutkimusmenetelmiä ovat esimerkiksi ultraääneen, tutka-aaltotekniikkaan, sähkömagneettiseen induktioon ja digitaaliseen radiografiaan perustuvat menetelmät. Niiden suurin ero perinteisempiin menetelmiin on se, että betonirakenteita ei tarvitse tutkimuksen vuoksi rikkoa.

Joskus on tutkimuksissa kuitenkin edelleen päästävä konkreettisesti myös pintaa syvemmälle. Silloinkin voidaan selvitä aikaisempaa suppeammalla näytemäärällä tai pienemmillä rakenneavauksilla, sillä uudet rakenteiden videokuvauslaitteet ovat hyvin pieniä ja mahtuvat ahtaisiin tiloihin. Myös sopivalla kameralla varustettuja drone-lennokkeja voidaan hyödyntää silmämääräisissä tutkimuksissa, jolloin päästään helpommin sellaisiin paikkoihin, jotka ovat aikaisemmin vaatineet kallista nostokalustoa.

NDT-tutkimuksissa käytettävillä laitteistoilla ovat selvitettävissä muun muassa betonirakenteiden piilevät vauriot, tyhjätilat, epäonnistuneet injektoinnit, halkeamat, terästen koot ja sijainnit sekä rakenneavausten järkevin toteutustapa tai näytesijannit.

- Uudet betonirakenteiden tutkimusmenetelmät säästävät usein aikaa ja sitä kautta myös rahaa. Suurien rakennusten betonirakenteita voidaan tutkia paljon aikaisempaa luotettavammin ja nopeammin eikä kalliimpia ja hitaampia poraamiseen ja näytteidenottoon perustuvia laboratoriotutkimuksia tarvita enää yhtä paljon, kertoo tekninen johtaja Olli Saarinen A-Insinöörit Oy.sta. Betonin "henkinen elämä" on Saariselle erittäin tuttu asia. Hän on aikaisemmin työskennellyt Tampereen ammattikorkeakoulussa opettajana ja ollut myös itse kehittämässä betonirakenteiden tutkimusmenetelmiä.

Hyvä betonirakennetutkimus ei haittaa rakennuksen normaalikäyttöä

Saarinen ja A-Insinöörit ovat hyödyntäneet Kiwa Inspectan betonirakennetutkimuslaitteistoja ja -osaamista erilaisissa kohteissa. Eräänä kiinnostavana tutkimuskohteena on ollut Suomen ensimmäinen jäähalli, jo vuonna 1965 valmistunut Hakametsän halli Tampereella. Rakennetutkimuksia voitiin Hakametsässä tehdä keskellä SM-Liigan loppuottelusarjaakin, sillä ne eivät häirinneet hallin normaalikäyttöä.

- Tutkimuksen taustalla on Hakametsän hallin tulevaisuuden muutokset. Jäähallina se jatkaa vielä muutaman vuoden, mutta käyttötarkoitus vaihtuu sen jälkeen todennäköisesti urheilun monitoimihalliksi. Myös lainsaäädäntö vaikuttaa tutkimuksen suorittamiseen, sillä ensi vuoden huhtikuuhun mennessä on kaikkien jäähallien tapaisten suurten ja laajarunkoisten rakennusten turvallisuus Suomessa tarkastettava, muistuttaa Saarinen.

Hyvä betonirakennetutkimusraportti saa sisältää myös vähän ”romantiikkaa”

Hakametsän hallin isännöinnistä vastaa Tampereen Tilapalvelut Oy ja siellä vastaavana isännöitsijänä työskentelee Heikki Keto. Tapparanmieheksi tunnustautuva Keto tuntee erilaiset betonirakenteet kohtuullisen hyvin ja myös betonirakenteiden tutkimusraportit ovat tulleet hänelle tutuiksi.

- Uudet pintoja ja rakenteita rikkomattomat analyysimenetelmät ovat hyvin kiinnostavia. Olen itse ollut tähän saakka enemmän tekemisissä perinteisempien menetelmien kanssa. Hakametsässä on kevään 2018 aikana tutkittu sekä betonirakenteiden kuntoa, mutta myös niihin olennaisesti liittyvän kattorakenteen kuntoa ja kestävyyttä, kertoo Keto.

Hyvä betonirakennetutkimus ei synny ilman hyvää tutkimusraporttia. Kedon mukaan raportteja lukiessa huomaa, että kaikilla insinööreillä ei ole yhtä hyvää kirjoitustaitoa.

- Raportissa ei saa koskaan peittää tuloksia monimutkaisten teknisten yksityiskohtien alle. Tekstin pitää olla sellaista, että maallikkokin sitä ymmärtää. Hyvä sisällysluettelo tarvitaan ja myös selkeä yhteenveto ja johtopäätökset. Kirjoitusvirheet häiritsevät raportin lukemista, varsinkin jos niitä on paljon, listaa Keto.

Betonirakennetutkimusraportissa ei pidä Kedon mielestä runoilla tarpeettomasti. Aivan pelkkää tiukkapipoista asiatekstiäkään ei raportin ole pakko olla.

- Kyllä raporttitekstissä voi paremman luettavuuden ja mukavuuden kannalta sellaiset viisi prosenttia "romantiikkaa" olla kuitenkin mukana, naurahtaa Keto.

Uusien ja vanhojen menetelmien yhdistäminen kannattaa

Jukka Hietikko työskentelee Kiwa Inspectassa johtavana asiantuntijana betonirakenteiden ainetta rikkomattomien tutkimusmenetelmien kehittämisessä. Oman alansa suurimmat kiinnostuksenkohteet Hietikko löytää haastavista taitorakenteiden erikoistutkimuksista. Näissä tutkimuksissa hyödynnetään sekä NDT-menetelmiä että myös perinteisempiä tutkimustapoja. Hän on myös tehnyt monia tutkimusraportteja ja allekirjoittaa Kedon näkemykset hyvän betonitutkimusraportin tärkeistä ominaisuuksista.

- Betonirakennetutkimuksien käytännön toteutukset vaihtelevat paljon kohteesta riippuen. Lyhyimmillään selvitään muutaman tunnin kenttätöillä. Osa tutkimuksista kestää jopa kuukausia. Kohteen suuruus ja monimutkaisuus vaikuttavat ajankäyttöön huomattavasti. Siksi myös varsinaisen tutkimusraportin laajuus vaihtelee muutamasta sivusta lähes satasivuisiin opuksiin saakka, kertoo Hietikko.

NDT-menetelmät ovat entistä tärkeämpiä tutkimusmetodeja betonirakenteiden tutkimuksissa. Huippulaitteistoja ja laiteteknistä osaamista ei ole Suomessa kovin monella, joten myös perinteisempiä menetelmiä käytetään edelleen. Usein tehokkainta on uusien ja vanhojen menetelmien yhdistäminen käytännönläheisesti asiakkaan tarpeita kuunnellen.

- Pintoja rikkomatta päästään selville rakenteiden nykykunnosta ja löydetään betonirakenteiden mahdolliset ongelmakohdat nopeasti. Toisinaan kyseeseen tulee rakenteellisen ongelmatilanteen ratkaiseminen niin uusien- kuin vanhojenkin rakenteiden osalta. Usein teemme NDT-tulosten pohjalta timanttiporauksia ja analysoimme betoninäytteet meidän omassa Kiwalab -laboratoriossamme, kuvailee Hietikko prosessia.

Teksti: Kai Tarkka