​Elintarviketalous 4.0 tulee -oletko valmis?

Helsingin Messukeskukseen kokoontui viime tiistaina kattava edustus suomalaisia elintarvikealan yrityksiä, kehittäjiä, tutkijoita ja joukko asiantuntijoita muilta toimialoilta. Ennakkoasetelmassa luonnollisesti odotus kuulla uutta, verkostoitua uusien ihmisten kanssa, tavata vanhoja tuttuja ja somettaa aktiivisesti.

Elintarvikevienti, asiakaskokemus, tekoäly

Elintarvikepäivien avauspuheenvuoro meni minulta ohi. Luikin salin perälle kollegan kanssa lauteilla toisena olleen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen alustuksen puolivälissä. Vihaan olla myöhässä! En olisi ollut, jos olisin varannut lipun kukonlaulun junaan. Kumma kyllä tunti lisää unta aamuyöstä saa joustamaan periaatteesta ja myöhässä oleminen ei tunnu ihan niin syylliseltä.

Päivän TOP 3 -teemat ovat hahmotettavissa nopeasti. Rinnakkaissessioiden annista jää fyysisen läsnäolon rajoitteen vuoksi ulkopuolelle 75%, mutta ei välitetä siitä. Mielestäni päivän sisältö on tiivistettävissä 1) vienninedistämiseen, 2) asiakastiedon ja -kokemuksen syvempään ymmärtämiseen sekä hyödyntämiseen ja 3) distruptiivisten teknologioiden, kuten tekoälyn, muutosvoiman valjastamiseen.

Nyt kun näitä teemoja katsoo, niin eipä ole ihan piece of cake lähteä soveltamaan käytäntöön.

Teknologinen muutos tulee haastamaan elintarvikealan

Paluumatkalla jään pohtimaan tekoälyä ja distruptiivisia teknologioita. Tekoälystä kirjan alkuvuonna kirjoittanut Antti Merilehto painotti puheenvuorossaan tekoälyn olevan ”ennakoinnin aleneva kustannus”.

Ahaa, just just.

Jos nyt oikein ymmärrän Merilehdon kuvauksen, niin sillä tarkoitetaan yrityksen tai organisaation toiminnoissa syntyvän tiedon valjastamista parempaan (eli ennakoivaan) tiedon hallintaan ja sitä kautta muun muassa kohdennetumpaan markkinointiin. Tekoälyavusteisesti kerätty data voi mm. auttaa yritystä tai organisaatiota ennakoimaan asiakkaan käyttäytymistä tarkemmin ja asiakkaalle voidaan tarjota räätälöidympiä ratkaisuita tai tuotteita. Avainsanoina tehokkuus ja parempi asiakaskokemus.

Teknologista muutosta tarvitaan, jotta kaikki maan kansa saadaan tulevaisuudessakin ruokittua. Lauri Reuter VTT:ltä nosti useita vielä hetken utopistisilta vaikuttavia näkökulmia ja teknologisia ratkaisuita ruuantuotannon kestävyyshaasteisiin. Todellisuutta on, että maapallon ruokatarve tulee kasvamaan 60 % nykytasosta. Tätä gappia ei ratkaista perinteisen maatalouden keinoin. Tuttujen tuotantomenetelmien rinnalla nähtäneen lähivuosikymmeninä scifi-leffamaisia toteutuksia.

Tämäkään tieto ei sinällään ole uusi, mutta kehityksessä ollaan menty niin suurin harppauksin eteenpäin, että pian syömme laboratorio-oloissa valmistettua atomiruokaa päivittäin perheen kanssa.

Mistä lähteä liikkeelle? Olemassa olevasta tiedosta. Keräämme valtavat määrät dataa, joka voisi koneoppimisen kautta auttaa meitä tarjoamaan asiakkaalle paremmin tarpeeseen vastaavia tuotteita ja palveluita.

Niin, ja se Vuoden Suomalainen Elintarvike 2018 on Apetit Oy:n porkkana-mango VegePops -jäätelö. Onnea! Testiin menee.

Tekoälyn linkkivinkit:
Reaktor & Helsingin yliopisto: Elements of AI
Risto Siilasmaa: Machine Learning
Antti Merilehto: Tekoäly. Matkaopas johtajalle 2018

Maria Ahvenniemi, puh. 044 535 6653

Maria työskentelee agrobiotalouden innovaatioyhteisön parissa ja sekaantuu vähän myös alkavien yritysten palveluihin. Lappajärven Veikkojen kasvattina hänet voi tavata järvimaisemista remontoimassa iisakin kirkkoaan ja touhuamassa lastensa kanssa.