Blogikirjoitus -
Maailma pelastetaan - bisneksellä
Kesäkuun puolivälissä Seinäjoelle kokoontui värikäs joukko ruokaketjun asiantuntijoita, yrityksiä ja kehittäjiä Food Business Summitiin. Kaksipäiväisen seminaarin aikana ruokaketjun innovatiivisia uusia ratkaisuja tarkasteltiin erityisesti vastuullisuuden sekä asiakkaan muuttuvan maailman näkökulmista. Kansainvälistä lisämaustetta toi yhteistyö Euroopan laajuisen ERIAFF-konferenssin kanssa.
Halu ratkaista ongelmia
Tapahtuman järjestämiseen liittyy huima määrä näkymätöntä työtä, joka tuntuu sujuvuutena ja miellyttävänä kävijäkokemuksena. Oma roolini tapahtuman aikana oli huolehtia esitystekniikasta. Ei nyt ihan oman työkalupakin terävimpiä työkaluja, mutta hei, mukavuusalueen ulkopuolella oppii kaikkein eniten, eikö vain?
Vaikka moni mielenkiintoinen yksityiskohta esityksistä menikin ohi keskittyessäni lähinnä aikataulun pitävyyteen ja tekniikan toimivuuteen, kokonaisuuden ”iso kuva” oli selkeästi hahmotettavissa. Tämän hetken kuumimmat yritysideat ja -innovaatiot kumpuavat halusta parantaa maailmaa. Useat pitävät maailmanparantamista naivistisena näkökulmana bisnekseen, mutta ei kannattaisi. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon Sulapac Oy. Biohajoavia pakkauksia valmistavan Sulapacin liikeidean takana on yrityksen perustajien, Suvi Haimin ja Laura Kyllösen, halu ratkaista maailman muovijäteongelma. He saivat ideansa kylppärin kosmetiikkakaappia silmäillessään.
Useimmat innovaatiot syntyvät pakon edessä. Ei ole varmastikaan väärin sanottu, että maailman pelastaminen uusilla tuote-, palvelu- ja valmistusinnovaatioilla on toimintaa pakon edessä. Palkittu brittikokki ja ruokahävikin puolestapuhuja Arthur Potts Dawson puhui tapahtumassa painokkaasti kuluttajatottumusten muuttamisesta. ”Sillä ei ole juuri mitään merkitystä, vaikka kaikki 5,5 miljoonaa suomalaista ryhtyisivät kasvissyöjiksi. Jos koko Eurooppa ryhtyisi vegaaneiksi, sillä olisi jo pieni merkitys maapallon kestävyydelle”, tykitti Potts Dawson. Laajempaa vaikuttavuutta kuluttajatottumusten muokkaamiseen britti ajaa ravintolamaailman ja keittiömestareiden kautta.
Vastuullisuus on kriittisen kuluttajan minimivaatimus
Vastuullisuus on jo nyt bisnestä, ei vain yritysvastuullisuuden nyanssi. ”Kevyimmillään” vastuullisuus voidaan taklata noudattamalla lainsäädäntöä ja toimimalla kuuliaisesti. Väitän, että kilpailueduksi vastuullisuus muuttuu vasta, kun se on läsnä yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa ja ohjaamassa tekemisen suuntaa osana yrityksen arvopohjaa. Tapahtuman toisena päivänä vastuullisuuden teemassa sukellettiin astetta syvemmälle, kun Juustoportin Timo Keski-Kasari, S-Ryhmän Lea Rankinen ja sarjayrittäjä Kalle Freese keskustelivat yhdessä ja erikseen vastuullisuudesta. Puheenvuoroista nousi esiin vastuullisuuden eri ulottuvuudet aina ekologisesta ja sosiaalisesta vastuullisuudesta talouteen saakka.
Rahapanos tekee raviurheilustakin kiinnostavaa
Kuka tahansa meistä voi olla mukana tekemässä maailmanparannuksesta bisnestä. Kätevän, kiehtovan ja matalan kynnyksen tavan siihen tarjoaa joukkorahoitus. Tapahtumassa kuultiin alustus yhdeltä kestävän kehityksen joukkorahoituskohteita tarjoajalta, Joukonvoimalta. Joukonvoiman Jukka Kajan vertasi varsin osuvalla raviurheiluanekdootilla, miksi joukkorahoitukseen lähteminen on mielenkiintoista: ”Raviurheilu on oikeastaan älyttömän tylsää. Mutta se muuttuu tylsästä äärettömän mielenkiintoiseksi ja koukuttavaksi pienellä toto-panoksella. Sama ilmiö pätee joukkorahoittamiseen.”
Lämmin kiitos Food Business Summitin osallistujille, yrityksille, yhteistyökumppaneille sekä kollegoille. Nähdään taas tapahtuman merkeissä maaliskuussa 2019!
Linkkivinkit:
Food Business Summit 2018 esitykset ja kuvakollaasi
Arthur Botts-Dawson, Chef’s Manifesto
Maria Ahvenniemi, puh. 044 535 6653, maria.ahvenniemi@intoseinajoki.fi
Maria työskentelee agrobiotalouden innovaatioyhteisön parissa ja sekaantuu vähän myös alkavien yritysten palveluihin. Lappajärven Veikkojen kasvattina hänet voi tavata järvimaisemista remontoimassa iisakin kirkkoaan ja touhuamassa lastensa kanssa.
Aiheet
- Yritystoimi
