Eläköön dialogi! Havaintoja Elonmerkki-seminaarista 28.8.2014, osa 1

Kahdeskymmenestoinen Elonmerkki-tapahtuma näki päivänvalon 28.8.2014. Tilaisuus pidettiin hotelli Paasitornessa Hakaniemessä, keskellä Helsinkiä ja wau, mikä ohjelma sekä puitteet! Teemana oli tänä vuonna Dialogi. Valotan näkemyksiäni ja tuntemuksiani päivän annista kolmiosaisessa kirjoituksessa M-Brainin blogissa. Ensimmäisessä osiossa referoin kaksi ensimmäistä puheenvuoroa. 

Tarinan ja luovuuden merkitys

Elonmerkki-tapahtuman ensimmäinen esiintyjä oli Matthew Luhn, Story Supervisor, Pixar Animation Studios. Hän puhui aiheesta ”Story and Creativity in Business”. Ja minkä inspiroivan puheenvuoron hän pitikään!

Matthew aloitti uransa Pixarilla Toy Story -elokuvien kautta. Hän on muun muassa luonut Toy Storiesin tunnetun länkkärihahmon Woodyn, jonka hän varmoilla kädensivalluksilla loihti fläppitaululle Elonmerkissä. Valitettavasti kuvaaminen Matthewn puheen aikana oli Disneyn pyynnöstä kielletty, joten kuvaa ei ole tallentunut.

Matthew aloitti kertomalla, että olemme kaikki syntyneet tarinankertojiksi. Viimeistään kouluun mentäessä taito ruostuu, ellei sitä ruokita. Sama koskee uimataitoa: kaikki vastasyntyneet osaavat uida, mutta taito ”opitaan” pois.

Matthew korosti kommunikaation, tarinankerronnan ja luovuuden tärkeyttä kaikessa liiketoiminnassa, alasta riippumatta. Jotta yrityksissä olisi luova ilmapiiri, vaatii se turvallisen ja luotettavan yrityskulttuurin. Luovuutta ruokkii myös täysi luottamus työyhteisön sisällä.

Matthew toi myös esille sen, että niin sanottu ”Yes, Yes” -mentaliteetti ei edistä yrityksen kehitystä: aina pitää antaa sijaa kritiikille, mikä voi olla johdon kannalta hankala asia hyväksyä.

Epäonnistumisen kautta voittoon

Toinen tärkeä asiakokonaisuus Matthewn puheessa oli pelon ja epäonnistumisen hyväksyminen ja jopa korostaminen. Tämä rinnastui Matthewn mielessä niihin valkokankaan sankareihin, jotka epäonnistuvat suurimmaksi osaksi, mutta ovat peräänantamattomia ja voittavat lopuksi.

Matthew muistutti myös, että isot menestyvät firmat kuten Pixar, Disney, Apple ja Tesla ovat tehneet monta epäonnistunutta yritystä ennen kuin ovat saavuttaneet menestystä ja kunniaa. Näitä firmoja yhdistää myös vahva tarina taustalla. Mieleeni tuli väistämättä suomalainen pelifirma, Supercell, joka on kertonut palkitsevansa epäonnistumista. Epäonnistumiset ruokkivat uutta yrittämistä ja motivoivat uusiin onnistumisiin.

Lopuksi Matthew kiteytti puheenvuoronsa siihen, että luova työpaikka on aina HAUSKA. Siellä kaikki työntekijät viihtyvät aidosti, työ on elämäntyyli. Pixarilla kannustetaan myös siihen, että ideat syntyvät vapaasti kenen tahansa toimesta, ilman hierarkiaa. Yksi ilmentymä siitä on, että Pixarin neuvotteluhuoneissa on yleensä pyöreät pöydät. Näin kaikki ovat tasa-arvoisia ja vältytään siitä, että joku ottaa puheenjohtajan roolin pöydän päässä.

Kaikki media on sosiaalista

Seuraavana lauteilla oli vuorossa aina niin valloittava Lilly Korpiola, Mediastrategi. Lillyn aiheena oli Kansalaisdialogin uudet haasteet. Lilly aloitti tyrmäämällä ns. sosiaalisen median kuplan: kaikki media on sosiaalisia suhteita välittävä eikä some ole mitään uutta. Tässä olen täysin samaa mieltä kuin Lilly, kiitos siitä.

Lilly palasi historiassa taaksepäin Albert Edelfeltin tunnetun maalauksen kera. Ruokolahden eukot Kirkonmäellä on hyvä osoitus siitä, miten jo 1800-luvulla eukot kokoontuivat ja jakoivat omakohtaisia kokemuksia, tietoa ja juoruilivat. Sosiaalinen media on ainoastaan tuonut tähän tarinankerrontaan uuden ulottuvuuden.

Kuva Korpiola2. Lilly havainnollistaa sosiaalista mediaa Kirkonmäkimaalauksella.

Toinen tärkeä ulottuvuus Lillyn alustuksessa oli se, että Suomessa on olemassa 4 mediasukupolvea ja kaikille näille pitää kyetä puhumaan. Ensimmäistä sukupolvea edustaa toisen maailmansodan kynnyksellä syntyneet suomalaiset, joille instituutiot ja auktoriteetit ovat tärkeitä. Neljäs sukupolvi ovat ”diginatiivit”, jotka ovat syntyneet vuoden 1990 jälkeen. Lillyn mukaan kaikkia sukupolvia tarvitaan mediassa, ja on tärkeää osata ”medioitua” oikealla tavalla eri sukupolville.

Kuva Korpiola1. Lilly kertoo neljästä mediasukupolvesta.

Lopuksi Lilly valotti tämän hetken suurimpia viestintätrendejä:

·  tietoyhteiskunnasta ollaan siirtymässä mediayhteiskuntaan

·  sanoista siirrytään kuviin

·  tiedotteista siirrytään visuaalisiin tarinoihin

·  Kansalaisjournalismin nousee: media witnessing =visuaalisen viestinnän todistusvoiman kasvu

·  Mobiilius menee edellä

·  Mikä on seuraava selfie-trendi?

Kirjoituksen seuraavassa osassa muun muassa aamupäivän ohjelman päättäneet Helsingin yliopiston professoreiden Leif Åberg ja Elisa Juholin Helsingin näkymiä aiheesta vastuullista dialogia strategiseen viestintään sekä uudistuneen viestintämallin lanseeraus.

Kirjoittanut Susanna Tirkkonen