YK:n uusi raportti: merenelävillä on kasvava merkitys, mutta meriin kohdistuva paine kasvaa

Merenelävillä on yhä tärkeämpi rooli kasvavan maailman väestön ruokkimisessa. FAO:n SOFIA 2026 -raportti kuitenkin osoittaa, että kasvavaan kysyntään liittyy kasvava liikakalastusongelma. Villien kalakantojen turvaamiseksi tuleville sukupolville kestävä kalastuksenhallinta ja merten luonnonvarojen tehokkaampi suojelu on välttämätöntä.

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n uusimman raportin "Maailman kalastuksen ja vesiviljelyn tila 2026" (The State of World Fisheries and Aquaculture 2026)[1] mukaan kalojen, äyriäisten ja muiden vesieliöiden maailmanlaajuinen tuotanto on saavuttanut ennätykselliset 235 miljoonaa tonnia.[2] Tämä on tärkeää, koska ennusteiden mukaan maailman väkiluvun odotetaan nousevan lähes 10 miljardiin vuoteen 2050 mennessä[3], ja FAO tunnistaa vesiluonnonvarat tärkeäksi, uusiutuvaksi ja vähähiiliseksi ravinnonlähteeksi, josta tulisi tulla keskeinen osa ruokajärjestelmiä, ja jotka pystyvät tarjoamaan terveellisen ruokavalion kasvavalle maailman väestölle.

Kolikolla on kuitenkin toinen, huolestuttavampi puoli: merenelävien kasvava kysyntä tarkoittaa lisääntyvää painetta meriekosysteemeille. Tarvitaan kestävää kalastuksenhallintaa, jotta voidaan estää kalakantojen kutistuminen ja luoda edellytykset niiden elpymiselle. Kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö MSC (Marine Stewardship Council) on lähes 30 vuoden ajan tukenut kalastusta ympäri maailmaa kestävämpien kalastuskäytäntöjen toteuttamisessa. FAO:n uusimmat tiedot osoittavat, että näitä toimia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Merenelävät ovat tärkeämpiä kuin koskaan

Kalasta ja äyriäisistä on tulossa yhä tärkeämpi osa ruokavaliota maailmanlaajuisesti. Yli kolmelle miljardille ihmiselle merenelävät ovat yksi tärkeimmistä eläinproteiinin lähteistä. [4] FAO:n mukaan ihmisravinnoksi tarkoitettujen merenelävien saatavuus on kasvanut 1960-luvun alkupuolelta lähtien lähes kaksi kertaa nopeammin kuin maailman väestö. [5] Vuonna 2024 maailmanlaajuisesti oli vuosittain saatavilla keskimäärin 21,3 kg kalaa ja äyriäisiä henkilöä kohden. Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 1961, jolloin luku oli 9,2 kg, ja FAO ennustaa kasvua edelleen tulevina vuosina. [6]

Kalan ja äyriäisten merkitys ulottuu myös lautasiemme ulkopuolelle. Kalastus ja vesiviljely ovat työpaikkojen ja tulon lähde miljoonille ihmisille maailmanlaajuisesti: vuonna 2024 alalla työskenteli suoraan yli 65 miljoonaa ihmistä. [7]

Samana vuonna kalan ja äyriäisten ensimyyntiarvo nousi 545 miljardiin Yhdysvaltain dollariin[8] –summa on lähes kaksinkertainen Suomen vuotuiseen bruttokansantuotteeseen verrattuna. [9] Alan mittakaava on nyt niin merkittävä, että kalan ja äyriäisten kansainvälisen kaupan arvo on verrattavissa maalla kasvatetun lihan kaupan arvoon. [10]

Globaalit saaliit numeroina

Vuonna 2024 luonnonvaraisten kalojen ja äyriäisten maailmanlaajuinen saalis oli lähes 92 miljoonaa tonnia. [11] Tämä tarkoittaa, että keskimäärin lähes 175 tonnia luonnonvaraisia mereneläviä pyydettiin joka minuutti meristä, valtameristä ja sisävesistä – määrä vastaa noin neljää kattoon asti täytettyä kaupunkibussia. [12]

Suurimmat merikalansaaliit kirjattiin Kiinassa, Indonesiassa, Perussa, Venäjällä, Intiassa, Yhdysvalloissa ja Vietnamissa. Yhdessä näiden seitsemän maan saalis vastaa yli puolta maailmanlaajuisesta merikalansaaliista. [13]

Lajeittain suurimmat saaliit olivat perunsardellilla (yli 5 miljoonaa tonnia), jota seurasivat boniitti (noin 3,6 miljoonaa tonnia) ja Alaskanseiti (noin 3,6 miljoonaa tonnia). FAO korostaa myös tonnikalan ennätyssaaliita lajiryhmänä: vuonna 2024 saaliit nousivat 9,3 miljoonaan tonniin. Tämä oli kolmas peräkkäinen vuosi, kun tonnikalan saalismäärä nousi korkeimmalle koskaan kirjatulle tasolle. [14]

Raportti kertoo myös merikalastuksessa pyydettävien lajien suuresta monimuotoisuudesta. FAO:n mukaan maailmanlaajuisessa merikalastuksessa raportoidaan tällä hetkellä lähes 3 000 lajia. [15] Tämä monimuotoisuus tarjoaa enemmän mahdollisuuksia monipuolistamiseen kuin maalla tapahtuvassa elintarviketuotannossa ja mahdollistaa tiettyjen lajien pyynnin ja kulutuksen keskeyttämisen, kun niiden kannat ovat huonossa kunnossa.

Liikakalastus – ongelma, jota ei voida sivuuttaa

Valitettavasti FAO:n viimeisimmän raportin tiedot osoittavat, että yhä suurempi osa maailman arvioiduista kalakannoista luokitellaan ylikalastetuiksi. Ylikalastettujen kantojen osuus on nyt 37,6 % maailmanlaajuisesti arvioiduista kalakannoista. Kahdessa vuodessa osuus on kasvanut 2,1 prosenttiyksikköä ja on nyt yli kolme ja puoli kertaa suurempi kuin 1970-luvun puolivälissä. [16]

Liikakalastusongelma on edelleen erityisen hälyttävää itäisellä keskisellä Atlantilla sekä Välimerellä ja Mustallamerellä, joissa yli 50 % kannoista kalastetaan yli biologisesti kestävän tason. [17]

– Kalakantojen säilyminen elinvoimaisina on tärkeää paitsi ekologisesta näkökulmasta, mutta myös ruokaturvan ja miljoonien ihmisten vakaan toimeentulon kannalta. FAO:n uusin raportti muistuttaa meitä siitä, että ilman tehokasta kalastuksenhallintaa emme pysty pysäyttämään liikakalastusta tai elvyttämään tällä hetkellä huonossa kunnossa olevia kantoja – sanoo Johanna Vepsä, MSC:n Suomen ja Baltian maiden maajohtaja. – On myös tärkeää muistaa, että kestävä kalastus on paljon enemmän kuin kalakantojen runsauden arviointia. Yhtä tärkeää on se, miten kalastus vaikuttaa muihin lajeihin, merielinympäristöihin ja laajempaan meriekosysteemiin.

Tämä lähestymistapa on MSC:n maailmanlaajuisen kalastusstandardin ydin. Standardi on kehitetty yhteistyössä laajan asiantuntijajoukon kanssa, jossa on mukana asiantuntijoita muun muassa tutkimuksen, kalastuksen, kalateollisuuden ja luonnonsuojelun aloilta. Saavuttaakseen MSC-sertifikaatin kalastusyrityksen on osoitettava, että sen kohdekanta on kestävällä tasolla, ja myös että kalastuksella ei ole negatiivisia vaikutuksia laajempaan meriekosysteemiin, ja että kalastusta hallitaan tehokkaasti, jotta se pystyy reagoimaan muuttuviin ympäristöolosuhteisiin.

Vain nämä tiukat vaatimukset täyttävät kalastusyritykset voidaan tunnustaa kestäviksi, ja sertifioiduista kalastusyrityksistä peräisin olevat merenelävät voidaan merkitä MSC:n sinisellä ympäristömerkillä. Nykyään MSC:n ohjelman piirissä on yli 700 kalastusyritystä, jotka edustavat noin 20 % maailmanlaajuisesta merikalansaaliista.

Vastuullisia valintoja lautasillamme

Myös suomalaiset kuluttajat tunnistavat tarpeen meriemme kiireelliselle suojelemiselle. Riippumattoman tutkimuslaitos GlobeScanin[18] aiemmin tänä vuonna tekemässä tutkimuksesta käy ilmi, että 91 % suomalaisista on huolissaan valtameren tilasta. Selvä enemmistö (74 %) uskoo, että suojellaksemme meriä meidän tulisi syödä vain kestävästä kalastuksesta peräisin olevaa kalaa ja äyriäisiä.

– MSC auttaa kuluttajia tekemään vastuullisia valintoja ja sininen ympäristömerkkimme auttaa kestävästä kalastuksesta peräisin olevien kalojen ja äyriäisten tunnistamisessa. Tämän ansiosta kuluttajien on helppo tehdä vastuullisia ostopäätöksiä ja tukea kalastajia, jotka auttavat varmistamaan, että kalaa on saatavilla myös tulevaisuudessa – kommentoi Johanna Vepsä MSC:ltä.

FAO:n raportti Maailman kalastuksen ja vesiviljelyn tila 2026 on saatavilla verkossa TÄÄLLÄ.