Puutarha ja viheralueet – rauhoittavat keitaat epävarmuuden keskellä

Koronavirus on saanut useat suomalaiset muuttamaan arjen tottumuksiaan. Puutarhoista ja viheralueista on tullut tärkeä osa suomalaisten virkistäytymistä pandemian keskellä. Samalla teknologia on muuttanut ulos, ja kiinnostus innovatiivisia teknologisia ratkaisuja kohtaan puutarhanhoidon parissa on lisääntynyt kuluttajien keskuudessa. Tässä muutamia lopputulemia Plantagenin vuosittaisen trendiraportin, Kasvitrendit 2021, ensimmäisestä osasta.

Plantagen esittelee vuosittain julkaistavan Kasvitrendit-raporttinsa jo kymmenettä kertaa. Raportti kootaan yhteisesti Pohjoismaissa Ruotsille, Suomelle ja Norjalle, joista kussakin maassa tehdään oma raporttinsa. Suomessa raportti perustuu kuluttajakyselyyn, johon osallistui kansallisesti edustava otos, 1134 vastaajaa. Lisäksi kasvien, trendien ja sisustussuunnittelun asiantuntijoiden kanssa tehtiin useita haastatteluja. Kasvitrendit 2021 on jaettu viiteen osaan, jotka julkaistaan vuoden aikana. Vuoden ensimmäinen raportti on nimeltään Puutarhatrendit & viherhuone – kukoistava keidas.

Lisääntynyt kiinnostus puutarhoihin ja viheralueisiin koronapandemian aikana

Kasvitrendit 2021 -raportin ensimmäisestä osasta selviää, että puutarhoilla ja viheralueilla on ollut suomalaisille erittäin tärkeä rooli koronapandemian aikana. 37 prosenttia suomalaisista onkin viettänyt enemmän aikaa ulkona pandemian aikana, ja ennen kaikkea aikaa on vietetty puutarhassa. Vehreydellä on ollut tärkeä rooli palautumisessa ja kyvyssä vähentää stressiä sekä fyysisesti että henkisesti. Lisäksi ulkoalueet ovat toimineet tärkeänä paikkana sosiaaliselle kanssakäymiselle aikoina, jolloin emme ole pystyneet tapaamaan toisiamme sisätiloissa kuten ennen.

– Olemme pandemian aikana huomanneet, että monet kotona työskennelleet ovat hakeutuneet luontoon. Ajan viettämisestä luonnossa on tullut eräänlainen keino sopeutua koronaan, tutkija Mare Löhmus Sundström Karolinska Institutenista kertoo.

Ulkotilojen merkitys on kasvanut paitsi lämpiminä vuodenaikoina, myös ympäri vuoden. Tämän uskotaan heijastuvan myös puutarhojen ja terassien suunnitteluun. Suomalaiset haluavat suunnitella ulkotilansa niin, että niiden avulla pystytään pidentämään ulkoilukautta ja nauttimaan ulkotiloista pidempään. Lähes joka toinen (48 %) suomalaisista kertoo oleilevansa enemmän ulkona luonnossa/puutarhassa, myös pandemian loputtua.

Raportissa näkyy myös, että kiinnostus hyötyviljelyä ja puutarhanhoitoa kohtaan on pysynyt korkealla. Noin joka toinen suomalainen on kiinnostunut puutarhanhoidosta ja sekä ulko- että syötävien kasvien kasvattamisesta. Kiinnostus on yhtä suurta kaikenikäisten vastaajien keskuudessa. Noin 44 prosenttia suomalaisista kasvattaa syötäviä kasveja, kun Ruotsissa vastaava luku on 48 prosenttia. Ruokakasveja kasvatetaan yhä useammin sen takia, että itse kasvattaminen täyttää selkeän tehtävän sen sijaan, että kasveja kasvatettaisiin huvin vuoksi. Yhä useammat ihmiset kasvattavat syötäviä kasveja myös edullisuuden vuoksi.

– Kuluttajien keskuudessa on havaittavissa suurta kiinnostusta syötävien itse kasvatettavien tuotteiden kategoriaa kohtaan. Esimerkiksi porkkanat ja perunat halutaan mielellään kasvattaa itse, Plantagenin tuotekategoriavastaava Hans Jensen sanoo.

Älykodeista älypuutarhoihin

Suomalaisille tärkeintä puutarhakasvien valinnassa on helppohoitoisuus (33 % vastaajista), ulkonäkö (20 %) ja kasvien pitkäikäisyys (16 %). Teknologiset uudet innovaatiot, jotka helpottavat kasvien hoitoa, ovat selkeä trendi. Seitsemän prosenttia suomalaisista omistaa älykästä teknologiaa puutarhanhoitoon, ja trendi tulee yhä kasvamaan tulevaisuudessa. Ruotsissa vastaava luku on jo 12 prosenttia, ja Suomessakin 18–29-vuotiaiden keskuudessa teknologisten älypuutarhalaitteiden käyttöaste on jo lähes viidesosa vastaajista. Yksi neljästä suomalaisesta haluaisi alkaa käyttämään älylaitteita ulkotilojen hoidossa.

Kasvitrendit 2021 -raportista

Raportti on tehty yhteistyössä HUI Researchin kanssa. Asiantuntijoina on käytetty Stefan ”Trendstefan” Nilssonia (trendiasiantuntija), Lotta Fabriciusta (asiantuntija luomuviljelyssä ja pölytyksessä), Matteo Giustia (tutkija Gävlen yliopistossa), Janne Heliölää (tutkija Suomen ympäristökeskuksessa), Jørn Viumdalia (kirjailija), Minna Toivasta (puutarhasuunnittelija), Sian de Belliä (tutkija Exeterin yliopistossa), Juho Paukkunen (tutkija Suomen Luonnontieteellisessä keskusmuseossa), Monica Hamrea (Plantagenin puutarhapäällikkö), Dag Olav Hesseniä (biologian professori Oslon yliopistossa), Grethe Nordhelleä (psykologi, asianajaja ja kirjailija useammalle oppikirjalle), Hans Jenseniä (Plantagenin tuotekategoriavastaava), Mare Löhmus Sundströmiä (tutkija Karolinska Institutenissa) ja Elisabeth Halbjørhusia (sisustusbloggaaja). Seuraavan Trendiraportin aiheena on ilmastoälykäs puutarha, ja se ilmestyy helmi- maaliskuussa.

Ensimmäinen Kasvitrendit 2021 -raportti on ladattavissa täältä.

Lisätiedot:

Johanna Koroma
viestintäkonsultti
johanna.koroma@manifesto.fi
p. +358 50 374 7707

Minna Inberg
Plantagen Suomen aluemyyntipäällikkö
Minna.Inberg@plantagen.fi
p. +358 50 432 0509