Viljele lasten kanssa – kestävän tulevaisuuden puolesta

Yhä useampi suomalainen vanhempi viljelee yhdessä lastensa kanssa, ja tärkein syy yhdessä viljelylle on opettaa lapsille enemmän luonnosta ja ympäristöstä. Tutkimukset osoittavatkin, että lapsille tekee hyvää viettää aikaa ulkona luonnossa, ja ulkona vietetyllä ajalla on positiivinen vaikutus niin lasten psyykkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin. Lisäksi lapsena luonnossa vietetty aika johtaa kestävämpään käyttäytymiseen ja kasvattaa arvostusta luontoa kohtaan. Nämä ovat esimerkkejä asioista, joita Plantagenin vuosittainen trendiraportti, Kasvitrendit 2021, käsittelee kolmannessa osassaan Viljele lasten kanssa – kestävän tulevaisuuden puolesta.

Plantagen julkaisee vuosittain toteutettavan Kasvitrendit-raporttinsa jo kymmenettä kertaa. Raportti tehdään Pohjoismaissa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa, joista kussakin maassa toteutetaan oma tutkimuksensa. Suomessa raportti perustuu kuluttajakyselyyn, johon osallistui kansallisesti edustava otos, 1134 vastaajaa. Lisäksi raporttia varten on tehty useita haastatteluja kasvien, trendien ja sisustussuunnittelun asiantuntijoiden kanssa. Kasvitrendit 2021 on jaettu viiteen osaan, jotka julkaistaan vuoden aikana. Vuoden kolmas julkaistava raportti on nimeltään Viljele lasten kanssa – kestävän tulevaisuuden puolesta.

Yhä useammat suomalaiset viljelevät yhdessä lastensa kanssa

Niiden suomalaisten osuus, jotka viljelevät yhdessä lastensa kanssa on yhä kasvussa, ja lähes kuusi kymmenestä (57 %) vastasi kasvattavansa kasveja lastensa kanssa, mikä on jopa kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. Tutkimuksen mukaan äidit ja isät kasvattavat kasveja lastensa kanssa suunnilleen yhtä paljon. On todennäköistä, että lasten kanssa viljely on lisääntynyt pandemiasta johtuen, sillä monilla vanhemmilla on ollut mahdollista viettää enemmän aikaa ulkona perheensä kanssa pandemian aikana työskenneltäessä enemmän kotona.

- Erityisesti lapsiperheiden keskuudessa on ollut huomattavissa suurta kiinnostusta syötävien kasvien kasvattamista kohtaan. Pandemian aikana monet näyttävät viettäneen enemmän aikaa ulkona lastensa kanssa, jolloin myös kasvien kasvattaminen yhdessä on lisääntynyt, kertoo Plantagenin puutarhapäällikkö Monica Halme.

Kiinnostus viljelyä kohtaan on myös suurta niiden keskuudessa, jotka eivät ole vielä viljelleet yhdessä lastensa kanssa – noin yksi viidestä (23 %) suomalaisesta vanhemmasta aloittaisi mielellään kasvien kasvattamisen lastensa kanssa. Syitä kasvien yhdessä kasvattamiselle on monia, mutta edellisvuodesta poiketen, suurin osa (61 %) vastaajista piti tärkeimpänä syynä lasten kanssa viljelylle sitä, että lasten on tärkeää oppia enemmän kasvien kasvattamisesta, luonnosta ja ympäristöstä. Lisäksi yhdessä viljelyllä halutaan lisätä lasten kanssa vietettyä laatuaikaa (56 %) sekä opettaa, mistä ruoka tulee (49 %).

Tutkimuksesta ilmenee myös, että mitä enemmän vastaaja on perehtynyt kestävään kehitykseen liittyviin kysymyksiin, sitä tärkeämmäksi hän kokee lasten kanssa viljelyn. Niiden keskuudessa, jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneita kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä, 55 prosenttia vastasi, että on tärkeää, että lapset oppivat viljelystä, kun taas vastaava luku oli 64 prosenttia niiden keskuudessa, jotka ovat erittäin kiinnostuneita kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä.

Luonnossa vietetty aika johtaa kestävämpään käyttäytymiseen

Tutkimukset osoittavat, että vehreys ja luonto ovat tärkeitä lasten terveydelle ja hyvinvoinnille. Luonnossa vietetty aika alentaa muun muassa stressitasoa, lisää keskittymiskykyä sekä parantaa kognitiivisia ja motorisia taitoja. Myös luonnossa ajan viettämisen ja pitkäaikaisen kestävämmän käyttäytymisen välillä näyttäisi olevan yhteys. Tutkimuksen mukaan vaikuttaakin siltä, että lapset, jotka viettävät aikaa luonnossa, ovat myös sitoutuneempia huolehtimaan siitä sekä nyt että tulevaisuudessa. Lasten mahdollisuus tutustua luontoon ja olla lähellä sitä on avainasemassa kestävämmän tulevaisuuden luomiseksi.

Trendiraportti osoittaa, että 29 prosenttia lapsiperheistä viettää aikaa luonnossa 1–2 kertaa viikossa ja 29 prosenttia lapsiperheistä 3–4 kertaa viikossa. Tutkimuksen mukaan 41 prosenttia suomalaisista lapsista onkin ollut enemmän ulkona pandemian aikana. 24 prosenttia vanhemmista kuitenkin kertoo, että he viettävät aikaa luonnossa harvemmin kuin kerran viikossa. Suurin este, jonka vastaajat ilmoittavat ulkoilulle on se, että lapset eivät halua mennä ulos, mutta lähes 70 prosenttia vastasi haluavansa viettää enemmän aikaa ulkona luonnossa lastensa kanssa.

– Lasten vuorovaikutus luonnon kanssa luo perustan kestävälle yhteiskunnalle. Luonto ja luonnosta syntyvät muistot rakentavat siihen läheisesti liittyvän identiteetin. Tämä tarkoittaa, että lapset yhdistävät luonnosta huolehtimisen itsestään huolehtimiseen, sanoo tutkija Matteo Giusti Gävlen yliopistosta.

Suurin osa suomalaisista haluaa vihreämpiä kaupunkeja

Plantagenin tutkimuksesta ilmenee, että stressaantuneet vanhemmat ovat olleet suuremmassa määrin ulkona pandemian aikana, ja ajan viettäminen lasten kanssa luonnossa vaikuttaa olevan joillekin tapa rentoutua. Enemmän vehreyttä haluavien osuus on myös hieman suurempi lapsiperheiden keskuudessa. Lähes seitsemän kymmenestä (68 %) vastaa haluavansa nähdä lisää vehreyttä kaupunkien keskustoissa, ja joka toinen suomalainen ilmoittaa haluavansa nähdä lisää vehreyttä paikallisella viheralueellaan tai puistossa. Melkein yhtä monet (62 %) toivoisivat lisää vehreyttä omaan naapurustoonsa.

- Valitettavasti viheralueiden pitkän aikavälin taloudelliset hyödyt unohdetaan usein. Vihreät alueet eivät ole vain kauniita ja paikkoja, joita on mukavaa olla olemassa, vaan niillä on myös suuri vaikutus terveyteemme. Siksi ne ovat myös erittäin kannattava sosioekonominen investointi, muistuttaa Oslon yliopiston biologian professori Dag Olav Hessen.

Kasvitrendit 2021 -raportista

Raportti on tehty yhteistyössä HUI Researchin kanssa. Asiantuntijoina on käytetty Stefan ”Trendstefan” Nilssonia (trendiasiantuntija), Lotta Fabriciusta (asiantuntija luomuviljelyssä ja pölytyksessä), Matteo Giustia (tutkija Gävlen yliopistossa), Janne Heliölää (tutkija Suomen ympäristökeskuksessa), Jørn Viumdalia (kirjailija), Minna Toivasta (puutarhasuunnittelija), Sian de Belliä (tutkija Exeterin yliopistossa), Juho Paukkunen (tutkija Suomen Luonnontieteellisessä keskusmuseossa), Monica Hamrea (Plantagenin puutarhapäällikkö), Dag Olav Hesseniä (biologian professori Oslon yliopistossa), Grethe Nordhelleä (psykologi, asianajaja ja kirjailija useammalle oppikirjalle), Hans Jenseniä (Plantagenin tuotekategoriavastaava), Mare Löhmus Sundströmiä (tutkija Karolinska Institutenissa) ja Elisabeth Halbjørhusia (sisustusbloggaaja). Seuraavan Kasvitrendit-raportin aiheena on sisätilojen trendit.

Kolmas osa Kasvitrendit 2021 -raportista on ladattavissa täältä.

Kuvia löytyy tiedotteen liitteinä.

Lisätiedot:

Johanna Koroma
viestintäkonsultti
johanna.koroma@manifesto.fi
p. +358 50 374 7707

Minna Inberg
Plantagen Suomen aluemyyntipäällikkö
Minna.Inberg@plantagen.fi
p. +358 50 432 0509