​Asuntomarkkinoiden ruusut ja risut

Säästöpankkien kiinteistövälitysketju Sp-Kodin toimitusjohtaja Antti Toivanen tiivistää asuntomarkkinoiden vetovoimatekijät ja ongelmakohdat.

Viime viikkoina asuntoalan ammattilaiset ja kiinteistövälittäjät ovat keskustelleet aktiivisesti siitä oliko viime vuosi hyvä vai huono asuntokaupassa. Tilastoja kun katsoo, huomaa, että asuntojen keskimääräinen hintojen nousu on ollut vähäistä jo vuodesta 2013 ja viimeiset pari vuotta ne ovat kehittyneet varsin rauhallisesti. Jos katsotaan kuukausitasolla, huomataan, että loppuvuodesta asuntokauppa kävi yhä vilkkaammin ja erityisen vilkasta se oli joulukuussa, joka oli asuntokauppamääriltään paras joulukuu moneen vuoteen. Toisaalta vuosi 2015 jäi asuntokaupassa alle koko 2000-luvun keskiarvon.

Suomessa tehdään vuosittain noin 55–60 000 asuntokauppaa. Kiinteistövälitysliikkeet välittäjät kirjasivat viime vuonna noin 54 300 vanhojen asuntojen kauppaa, kun huippuvuosien tahti oli yli 70 000 kauppaa. Kasvua kauppamäärissä nähtiin erityisesti Vantaalla, Tampereella ja Turussa.

Viime vuoden lopulla vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 210 euroa. Tilastokeskuksen tilastoista paljastuu suuri hintahaarukka: keskineliöhinta pääkaupunkiseudulla on 3 435 euroa, muualla maassa 1 661 euroa.

Sp-Kodin toimitusjohtaja tiivistää tämän hetkisen positiiviset ilmiöt sekä kysymysmerkit asuntokaupassa.

Ruusut asuntomarkkinoilla
- Rakentaminen elpyy

- Asuntokauppamarkkinat normalisoituvat

- Vuokramarkkinat ovat paikoin ylikuumentuneet

- Kuluttajilla turvallinen olo lainansa hinnan kanssa, ei tarvitse pelätä vieläkään

- Kehittyvät kaupungit, jotka pystyvät tarjoamaan asukkailleen aktiiviset ja toimivat palvelukokonaisuudet, voittavat

Kysymysmerkit ja risut
- Asuntomarkkinoiden eriytyminen eri puolella maata tuo toimeliaisuutta ja rakentamista kasvukeskuksiin ja seudullisiin aluekeskuksiin, ei pelkästään Helsinkiin seudulle, Tampereelle ja Turkuun. Monessa kaupungissa rakentaminen ollut tosi pientä ja sitä pystytään kasvattamaan.

- Asuntojen rakentamisessa jarruttavana tekijänä voi olla kuntien kaavoitustilanne.

- Yleinen epävarmuus maailmassa tai mahdollisesti heikentyvä Suomen taloudellinen tilanne voivat aina jarruttaa investointipäätöksiä. Yleismaailmallinen tilanne vaikuttaa aina kuluttajien luottamukseen.

Teksti: Teemu Salmi