Tariffien negatiiviset kasvuvaikutukset, suuri epävarmuus ja Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan kärjistyminen ovat lisänneet talouteen kohdistuvia alaspäin suuntautuvia riskejä, mikä on vakiinnuttanut markkinaodotukset 0,25 prosenttiyksikön koronalennuksesta EKP:n huhtikuun kokouksessa.
EKP:n neuvosto on hyvin valmistautunut uuteen 0,25 prosenttiyksikön koronlaskuun 6. maaliskuuta, jolloin talletuskorko laskee 2,50 prosenttiin. Koronlaskujen jatko maaliskuun jälkeen on epäselvä.
Maailmanlaajuinen kasvu on edelleen hieman yli 3 prosenttia vuodessa vuosina 2025–2026. Kasvuennustetta on nostettu Yhdysvalloille, mutta laskettu euroalueelle, jota painaa heikko Saksa. Suomessa viennin kasvu vauhdittaa elpymistä, mutta julkisen talouden säästötoimet tukahduttavat kotimaista kysyntää. Suomen BKT kasvaa vuosittain keskimäärin hieman yli 1,5 prosenttia vuosina 2025 ja 2026.
SEB:n kyselytutkimus osoittaa, että yritysten odottama kysynnän piristyminen on tässä vaiheessa enemmän toivoa kuin todellisuutta. Geopoliittiset huolenaiheet keskittyvät enemmän tulleihin kuin sotilaalliseen konfliktiin.
SEB keräsi menestystä tuoreessa Prosperan asiakastyytyväisyystutkimuksessa, jossa selvitettiin pankkien neuvontapalveluita vastuullisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Asiakkaat arvioivat SEB:n palvelun parhaaksi Suomen ja Pohjoismaiden lisäksi myös Ruotsissa. Suomessa SEB arvioitiin parhaaksi jo viidennen kerran peräkkäin.
EKP:n kommunikaatiosta on käynyt ilmi, että EKP:n neuvosto on hyvin valmistautunut uuteen 0,25 prosenttiyksikön koronlaskuun 30. tammikuuta. Markkinoiden reaktiot jäänevät vaimeiksi, ellei pääjohtaja Lagarde yllätä lupaamalla koronleikkausten sarjan jatkuvan tulevissa kokouksissa.
- Ennustamme edelleen 0,25 prosenttiyksikön leikkausta uuteen 4,25–4,50 prosentin Fed funds -tavoitevälille Fedin joulukuun kokouksessa. Tämä on täysin linjassa markkinoiden odotusten kanssa, joissa 0,25 prosenttiyksikön leikkaus on nyt lähes täysin hinnoiteltu, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.
Euroopan keskuspankin koronlasku näyttää varmalta, mutta viimeaikaiset kommentit viittaavat siihen, että EKP:n neuvosto on erimielinen sen suuruudesta.
SEB ennustaa, että globaali vuotuinen talouskasvu pysyy hieman yli 3 prosentin vuosina 2024–2026. Maailmantalous kasvaa kuitenkin hitaammin kuin ennen koronapandemiaa, ja näkymät ovat pirstaloituneet. Vaikka Suomen BKT on edelleen alle vuoden 2023 tason, viime aikoina on nähty marginaalista neljännesvuosittaista kasvua. Talous hyötyy vähitellen korkojen laskusta.
Fed on edelleen viestinyt politiikan asteittaisesta normalisoinnista, mutta vahvat taloustiedot ja Fedin kommentit ovat sulkeneet oven toiselle 0,50 prosenttiyksikön koronleikkaukselle. Yhdysvaltain vaalien tulos saattaa vähentää mahdollisuuksia jatkuviin koronalennuksiin ensi vuonna, mutta talousdata on tärkeämpää tämän vuoden päätöksenteon kannalta.
Euroopan keskuspankki on pitänyt kiinni datariippuvaisesta rahapolitiikasta ja pysynyt varovaisena kommenteissaan koskien koronlaskutahtia. Viime aikoina se on kuitenkin tullut luottavaisemmaksi sen suhteen, että inflaatiokehitys on kestävästi oikealla tiellä, ja sen sijaan se on ollut enemmän huolissaan yleisistä talousnäkymistä.
EKP laski tänään torstaina odotusten mukaisesti talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä 3,25 prosenttiin ja toisti, että politiikka pysyy riippuvaisena talousdatasta, eikä se sitoudu ennalta tiettyyn korkopolkuun.