Skip to main content

​Sydänliitto kysyy: Kenellä on vastuu sydänpotilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta?

Uutinen   •   Joulu 18, 2017 08:44 EET

Kokemustoimija Kaisa Viitanen ja vertaistoimijan roolista kiinnostunut Ritva Mäkelä ovat huolissaan vertaistuen jatkumisesta sote-järjestelmässä.

Sydänliiton sote-lausunnossa kannetaan huolta sydänpotilaan hoitoketjun toimivuudesta ja vaaditaan kansallisen laaturekisterin kuntoon laittamista.

Sydänliitto keskittyy lausunnossaan lakiesityksen niihin muutostarpeisiin, joilla parannetaan nykytilaa. Ilman Sydänliiton esittämiä muutoksia sydänpotilaan hoitoketju uhkaa heiketä nykyisestä.

Nyt lausunnolla olevassa lakiluonnoksessa Sydänliitto pitää tärkeimpänä sydänpotilaan ehjää hoitoketjua. Sekä kansainväliset vertailut että suomalaiset tutkimukset osoittavat, että hoitoketjussa on nykyisin vakavia puutteita. Erikoissairaanhoidossa tehdyn laadukkaan ja onnistuneen toimenpiteen, esim. pallolaajennuksen, jälkeen potilas on usein oireeton eikä tiedosta sairastavansa parantumatonta sepelvaltimotautia. Hoitoketjun katkeamiseen on juuri tässä kohdassa vakava riski: potilas jää liian usein vaille ohjeistusta ja kannustusta niin lääke- kuin elintapahoidossaankin.

Sydänliiton mielestä maakuntien on sekä maakuntastrategiassaan että palvelulupauksessaan sitouduttava huolehtimaan, että palveluvalikossa ja palveluketjussa ovat kaikki tarpeelliset elintapaohjaukseen, -kannustamiseen, sopeutumisvalmennukseen ja kuntoutukseen käytettävissä olevat, myös järjestöjen kehittämät, instrumentit. Sydänliitto pitää esitettyä palveluvalikkoa sydänpotilaan kannalta muuten hyvänä, mutta hoitoketjun nykyisen heikkouden vuoksi laissa nimenomaisesti pitää mainita, että sote-keskuksessa on sydänhoitaja, jonka toimenkuvaan kuuluu puuttuminen sairastumisen vaaratekijöihin tehokkaasti jo ennen sairastumista. Esim. sydämen vajaatoimintapotilaiden kohdalla on osoitettu, että tehokas puuttuminen, kuten säännölliset puhelinkontaktit ja kotikäynnit vähentävät merkittävästi sairaalahoidon tarvetta, hoitokustannuksia ja kuolleisuutta.

Sydänliitto pitää välttämättömänä, että valinnanvapaus perustuu mahdollisuuteen arvioida sekä palveluiden tuottajia että kokonaisia hoitoketjuja luotettavien laatukriteerien nojalla. Sydänliitto toistaa edellisessä lausunnossaan esittämänsä vaatimuksen kansallisen laaturekisterien luomiseksi Suomeen nyt heti soteuudistuksen alusta lähtien. Mikäli laaturekistereitä ei saada kerralla rakennettua, on kuitenkin välttämätöntä, että eduskunnalle voidaan näyttää uskottava suunnitelma laaturekisterien rakentamisesta mahdollisimman pian.

Sydänliitto ei lähtökohtaisesti pidä huonona ajatusta, että potilas voi halutessaan valita palveluntuottajan, mutta lausuu kuitenkin, että valinnanvapaus ei saa heikentää terveydenhuoltomme toimivinta osuutta, erikoissairaanhoitoa.

Maakuntien sydänsoteriihet

Sydänliitto käy jokaisessa maakunnassa keskustelun siitä, miten sotea tullaan johtamaan niin, että varmistetaan sydänpotilaan kokonaisvaltainen hoito ilman, että hoito katkeaa siirryttäessä terveydenhuollossa vastuualueelta toiselle – kuten erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Sydänsoteriihien kierros alkoi lokakuussa Pohjois-Savon maakunnassa Kuopiossa ja jatkui marraskuussa Satakunnan osalta Porissa. Seuraavat maakunnalliset tapaamiset järjestetään 13.2. Turussa, 15.2. Lappeenrannassa ja 26.3. Oulussa.

Monet nykyisin itsestään selvyytenä pidetyt julkisen sektorin palvelut ovat aikoinaan syntyneet sosiaali- ja terveysjärjestöjen kehittäminä ja tuottamina.Satakunnan sydänpiirin puheenjohtaja Juhani Tiitinen toi esiin ruohonjuuritason huolen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja siitä, miten sydänjärjestö voi toimia palveluorganisaation apuna.

Tällä hetkellä tieto sydänpotilaan jatkohoidon tarpeesta jää liian usein siirtymättä hoitotaholta toiselle. Sydänliitto haluaa, että tulevaisuudessa joku ottaa kokonaisvastuun potilaan hoitopolusta niin, että erikoissairaanhoidossa tehdyn toimenpiteen jälkeen potilas ohjataan perusterveydenhuollon säännöllisen seurannan ja esimerkiksi järjestöjen organisoiman sopeutumisvalmennuksen, vertaistuen ja kannustavan elintapaneuvonnan pariin.

Sydänliiton huoli perustuu sen omien potilaskyselyiden ja -palautteiden ohella Euro Heart Index (2016) -tietoihin. Euro Heart Index on 31 maata kattava vertailu, jossa kansallisiin tilastoihin ja puolueettomiin tutkimuksiin perustuen on pisteytetty ennaltaehkäisyn ja hoidon toimenpiteet, hoidon saatavuus ja hoidon tulokset.

Euro Heart Indexin mukaan Suomessa erikoissairaanhoito toimenpiteineen toimii eurooppalaisittain hyvin, mutta hoidon jatkuminen sen jälkeen on kaukana eurooppalaisesta kärjestä. Jatkohoidonosalta Suomi ei ole länsieurooppalaisessa seurassa.

Niissä maissa, joissa hoitoketju toimii hyvin, käytössä ovat laaturekisterit, joiden avulla on mahdollista puolueettomasti vertailla sekä yksittäisten hoitotoimenpiteiden onnistumista, että kuntoutuksen ja perusterveydenhuollon toimivuutta.

– Suomen nykyinen järjestelmä on pirstaleinen ja siksi haasteellinen avoimuuden ja demokratian kannalta. Sydänliitto ajaa valtakunnallista laaturekisteriä ja käy sydänsoteriihissään jokaisen maakunnan kanssa keskustelun siitä, kenellä on jatkossa vastuu sydänpotilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta ja uudelleen sairastumisen ehkäisemisestä, pääsihteeri Tuija Brax sanoo.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn mukaan kävijöitä on matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa vuosittain noin 630 000 ja käyntikertoja yli 3 miljoona vuodessa. Vertaistukiryhmiä järjestetään vuodessa yli 20 000 kertaa ja niihin osallistutaan yli 1 150 000 kertaa.

Sydänliiton kehittämä Tulppa-ryhmäkuntoutus valtimotauteja sairastaville ja sairastumisvaarassa oleville on vertailuissa todettu kustannustehokkaaksi ja luontevaksi osaksi hoitoa. Tulppa on vakiintunut 12 sairaanhoitopiiriin ja ohjaajiksi on koulutettu noin tuhat terveydenhuollon ammattilaista. Sydänliitto haluaa varmistaa, ettei sote-uudistus vaaranna tätä toimivaa ja kustannustehokasta kuntoutusmuotoa.

Satakunnassa järjestöt kiitettävästi mukana sote-valmistelussa

Järjestöjen kehittämät ja tuottamat palvelut ovat tärkeä osa terveyden edistämistä ja hoidon tukemista. Satakunnan sydänpiirin toiminnanjohtaja Susanna Lehtimäki luettelee useita esimerkkejä sydänjärjestöjen hankkeista, joita parhaillaan toteutetaan Satakunnassa.

Sydänliiton Neuvokas perhe -menetelmää juurrutetaan paitsi hallituksen kärkihankkeena koko maahan, myös erillisenä kärkihankeosiona uusiin maakunta- ja soterakenteisiin Satakunnassa. Satakunnan sydänpiirin Verkkopuntari-elintapaohjaus mahdollistaa painonhallinnan tuen ajasta ja paikasta riippumatta. 

 – Ohjelma on sovellettavissa myös raskaana olevien elintapaohjaukseen, johon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Onhan meillä Satakunnassa Suomen ylipainoisimmat synnyttäjät, Susanna Lehtimäki sanoo. 

Kokemustoimija, vertaistukihenkilö ja verkkovertainen Kaisa Viitanen tietää kokemuksesta, että kun sairastuu, paras apu tulee toiselta saman kokeneelta. Ritva Mäkelä on myös kiinnostunut vertaistoimijan roolista. Sydänliitto pitää tärkeänä, että vertaistuen jatkuvuus taataan sote-järjestelmässä.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Lähettämällä kommentin suostut siihen, että henkilötietojasi käsitellään Mynewsdeskin tietosuojakäytännön mukaisesti.