Sydänpotilaiden kuntoutus toteutuu huonosti Suomessa

Kuntoutusta tulee suositella kaikille sydänpotilaille, sanotaan Euroopan Kardiologisen Seuran (ESC) julkaisemassa Suomen sydänterveyden edistämistä ja kuntoutusta käsittelevässä raportissa. Tämä ei nykyjärjestelmässä toteudu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon huonon tiedonkulun takia. Terveyden edistämisen ja hyvän kuntoutuksen toteutumisen esteenä on myös sosiaalinen ja alueellinen eriarvoisuus.

Yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota meneillään olevassa Suomen terveydenhuoltojärjestelmän uudistuksessa.

Suomen sydänterveyden edistämisen ja kuntoutuksen tilannekatsaus on julkaistu vastikään Euroopan Kardiologisen Seuran verkkosivuilla, josta Suomen osuus on tähän asti puuttunut. Raportin ovat laatineet Suomen Kardiologisen Seuran preventio- ja kuntoutusjaoksen puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston dosentti Seppo Lehto, THL:n tutkimusprofessori Veikko Salomaa, Oulun yliopiston emeritusprofessori Antero Kesäniemi ja Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Euroopan Kardiologisen Seuran maaraporteista voi seurata sydänterveyden, hoidon ja kuntoutuksen kehitystä Euroopassa. Vuonna 2017 Suomessa oli 51 kardiologia miljoonaa asukasta kohden. Terveydenhuollon kustannukset ovat Suomessa 9,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on hieman alhaisempi kuin Euroopassa keskimäärin.

Vaikka suomalaisten sydänterveys on parantunut huimasti 40 vuodessa, vähän liikuntaa sisältävä elämäntapa, ylipaino ja tyypin 2 diabetes ovat lisääntyneet. Yhä yli 15 prosenttia miehistä ja yli 10 prosenttia naisista tupakoi. Verenpaine on kohonnut 57,6 prosentilla miehistä ja 48,3 prosentilla naisista ja kolesteroli koholla 53,7 prosentilla miehistä ja 60,2 prosentilla naisista. Suola on edelleen merkittävä suomalaisten verenpaineen nostaja: miesten keskimääräinen päivittäinen suolan saanti on 8,9 ja naisten 6,5 grammaa kun suositus on alle 5 g/vrk.

Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteeksi vähentää alle 70-vuotiaiden kuolleisuutta yleisiin kansansairauksiin järjestön jäsenmaissa 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Suomeen on kansansairauksien ehkäisemiseksi ja WHO:n tavoitteen saavuttamiseksi perustettu suurimpien kansanterveys-, potilas- ja asiantuntijajärjestöjen Tarttumattomat sairaudet -verkosto.

Tarttumattomat sairaudet -verkosto edistää valtion, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä kansansairauksien ehkäisemiseksi sekä elintapoihin ja elinympäristöön vaikuttamalla että yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyöllä tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi. Sydänliiton ja Diabetesliiton ylläpitämä Sydänmerkki-järjestelmä on keskeinen suolan saantiin ja muuhun ravitsemukseen vaikuttamisen väline.